Vihtavuori

Vihtavuori
Vihtavuoren keskustaa.
Kaupunki	Laukaa
Väkiluku	2 335[1] (2020)
Osa-alueet	Ahola, Brittilänranta, Horonpohja, Kuhamäki, Mäen alue, Sudeetti, Vehmasaho, Vihtavuori
Postinumero(t)	41330
Infobox OK

Vihtavuori on taajama Laukaan kunnassa Jyväskylän seutukunnassa Keski-Suomessa.^[2] Vihtavuori sijaitsee noin 15 kilometriä Jyväskylän kaupungista pohjoiseen, Laukaan kirkonkylän suuntaan. Taajamassa oli vuoden 2016 lopussa 2 318 asukasta, joista 1 855 asui kylän keskuksessa.^[3] Vihtavuoren keskustassa on 1970-luvulla rakennetuista kerrostaloista koostuva alue,^[4] jota ympäröi pääosin eri-ikäiset rivitalo- ja omakotitaloalueet.^[4][2] Vihtavuoren rakennuskannasta iso osa on valmistunut 1970- ja 1980-luvuilla.^[4] Taajamaan on tehty myös paljon täydennysrakentamista, muun muassa Brittilänrannan asuinalue rakennettiin 2000- ja 2010-vuosikymmeninä.^[4]

Vihtavuoren palveluita ovat muun muassa peruskoulu, kirjasto, liikuntahalli ja kauppa. Peruskoulun yläaste palvelee myös Leppäveden, Tarvaalan ja Vuonteen kylien yläasteikäisiä.^[5] Peruskoulussa oli vuoden 2008 syyskuussa yhteensä 457 oppilasta.^[6]

Urheiluseura Vihtavuoren Pamaus on lähtöisin Vihtavuoresta.^[7]

Vihtavuoren alueelta löydetyt punamultakalliomaalaukset kertovat, että Vihtavuoren alueella on oleskellut ihmisiä jo esihistorialliseen aikaan.^[8][9]

Vuonna 1920 perustetulla Valtion Ruutitehtaalla on merkittävä rooli Vihtavuoren kylässä ja sen historiassa. Vihtavuoren tehtaita alettiin rakentaa vuoden 1923 maaliskuussa ja ne vihittiin käyttöön 9. lokakuuta 1926.^[10] Samoihin aikoihin rakennettiin tehtaan ohella myös Vihtavuoren ensimmäiset virkailijoiden ja työläisten asuinrakennukset Ahlbackan tilan maille.^[11] Tehtaiden tarkoitus oli täyttää armeijan sodanaikaiset tarpeet, mitä vaikeutti sodanaikainen työvoima- ja raaka-ainepula. Vuoteen 1925 asti Vihtavuoren seudun nimenä olikin Ahlbacka siellä sijaitsevan suuren tilan mukaisesti. Rautatiepysäkin nimi muuttui Vihtavuoreksi 1.6.1925 kulkulaitosministeriön määräyksellä ja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätöksen mukaisesti postipysäkin nimi muuttui Vihtavuoreksi 1.9.1925.^[9]

Tehtaan nimi ja omistaja on vaihtunut useaan otteeseen. Tehdas oli nimeltään Nexplo Vihtavuori Oy, kun siellä tapahtui 28. toukokuuta 2002 kuolemaan johtanut räjähdysonnettomuus.^[12] Nykyisin tehdas kantaa nimeä Nammo Vihtavuori Oy ja se kuuluu Laukaan kunnan suurimpiin työnantajiin.^[13] Kesällä 2010 Patria ja Saab luopuivat omistusosuuksistaan Vihtavuoren tehtaassa, joten tehdas siirtyi kokonaan ranskalaisten omistukseen.^[14][15] 10.7.2013 Tehtaalla tapahtuneen vaaratilanteen takia Vihtavuori evakuotiin, räjähdystä ei kuitenkaan tapahtunut.^[16] Vuonna 2013 ranskalainen Eurenco myi tehtaan suomalais-norjalaiselle Nammolle.^[17] Vuonna 2023 Nammo ja Forcit käynnistivät tehtaidensa laajentamisen kysynnän kasvettua.^[18] Teollisuusalueella on erilaisia puolustusvälineteollisuuteen ja kemianteollisuuteen liittyviä teollisuusrakennuksia.^[11]

Tehtaan lähistöllä on tehtaan johtokunnan asuntoja vuosilta 1928–1929 sekä pari- ja rivitaloja, jotka on suunnitellut insinööri Hugo Karsten. Alueelle kuuluu myös 1930- ja 1940-luvuilla rakennettuja asuinrakennuksia. Alue on tyyliltään puistomaista ja pihojen sisäänajoteillä on porttirakennelmia. Vuonna 1982 alueesta tehtiin peruskorjauskokeilualue ja pääosa taloista korjattiin.^[11]

Valtion Ruutitehtaan vieressä sijaitsi aikoinaan Jyväskylän ja Suolahden välisen vuonna 1898^[19] rakennetun radan Vihtavuoren liikennepaikka. Jyväskylä–Haapajärvi-rataosuus kulki vielä 1940-luvulla kauempana ruutitehtaasta osittain Hermannintien kohdalla ja sen itäpuolella.^[20] Sittemmin rata muutettiin nykyiselle paikalleen Jyväskyläntien länsipuolelle. Vihtavuoren (vuoteen 1925 saakka Ahlbackan) rautatieaseman ensimmäiset rakennukset tehtiin vuosina 1923 ja 1926. Rautatien muutostöiden yhteydessä asema siirrettiin 600 metriä aiemmalta paikaltaan lännemmäksi ja uusi asemarakennus valmistui vuonna 1962. Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna 1987 ja tavaraliikenne Vihtavuoren liikennepaikalla vuonna 2002. Liikennepaikka lakkautettiin vuonna 2005 ja uusi asemarakennus siirtyi vuonna 2007 valtion kiinteistöyhtiölle Senaatti-kiinteistöt Oy:lle, joka myi sen edelleen. Vanhat rakennukset on purettu.^[21]

1950–1960-lukujen vaihteessa alueelle rakennettiin pientalojen ohella muutama kerrostalo.^[4] 1950-luvulla Vihtavuoreen rakennettiin peruskoulu.^[22] 1970-luvulla Vihtavuoreen rakennettiin paljon rivi- ja pientaloja, ja taajaman keskustaan rakennettiin myös lisää kerrostaloja.^[4]

1980-luvulta lähtien rivi- ja omakotitaloja on rakennettu alueelle tiheään tahtiin.^[23] 1990-luvulla Vihtavuoreen rakennettiin yläkoulu.^[24] 2000- ja 2010-vuosikymmenillä rakennettiin omakotitaloista koostuva Brittilänrannan asuinalue^[4] ja vuonna 2018 Kuhamäen asuinalue, johon rakennettiin myös Vihtavuoren toinen päiväkoti.^[25]

Vuonna 2021 Vihtavuoreen avattiin uusi koulukeskus, lähikirjasto ja liikuntahalli.^[26]

Maratonin EM-kultamitalisti Mikko Hietanen sekä viestihiihdon olympiakultamitalisti ja MM-hopeamitalisti Sirkka Vilander ovat Vihtavuoren urheiluseuran Vihtavuoren Pamauksen menestyneimpiä urheilijoita. Naisten lentopalloliigan parhaaksi pelaajaksi valittu Suvi Kokkonen varttui Vihtavuoressa.^[27]

Vihtavuoressa sijaitsee Laukaan seurakunnan toimipiste, Vihtavuoren seurakuntatupa.^[28] Vihtavuoressa toimii myös baptistiseurakunta.^[29]

• 
  Vihtavuoren koulukeskus, jossa toimii peruskoulun lisäksi muun muassa kirjasto ja liikuntahalli.
• 
  Alueella sijaitseva K-Market
• 
  Liikerakennus
• 
  Vihtavuoren Baptistiseurakunnan rakennus
• 
  Vihtavuoren kerrostaloaluetta
• 
  1960-luvun rivitaloasutusta
• 
  Vihtavuoren omakotitaloja

• Vihtavuoren kyläyhdistys ry
• Ylen Elävä arkisto: Vihtavuoren tehtaan räjähdys

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vihtavuori.