Saksanajokoira
| Saksanajokoira[1] | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Saksa[1] |
| Rodun syntyaika |
1800-luvun loppu (alun perin) 1955 (virallisesti) |
| Alkuperäinen käyttö | jäniksen, kaniinin ja ketun metsästys |
| Nykyinen käyttö | metsästyskoira[1] |
| Muita nimityksiä | Deutsche Bracke[1][2][3], German Hound[1][3], brachet allemand[2], sabueso alemán[2], saksa hagijas, Olper Bracke, Olpe Hound[3] |
| FCI-luokitus |
ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat alaryhmä 1.3 Pienet ajavat koirat #299 |
| Ulkonäkö | |
| Säkäkorkeus | 40–53 cm |
| Väritys |
tricolor (punainen/keltainen mustalla manttelilla/satulalla ja valkoisin merkein) |
Saksanajokoira (saks. Deutsche Bracke) on saksalainen koirarotu, jota käytetään yleensä kaniinin, ketun ja jäniksen metsästykseen. Se kuuluu FCI-roturyhmään 6.[1]
Ulkonäkö ja luonne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksanajokoira on keskikokoa pienempi, tyylikäs, melko kevyt, elegantti ja jalopiirteinen. Sillä on hieman kaartuva selkälinja; vatsalinja puolestaan on hieman nouseva. Huulet ovat tiiviit ja kohtalaisen riippuvat ja tumman kirsun keskellä on vaalea juova. Silmät ovat tummat ja ilme ystävällinen.[1][4] Korvat ovat pitkät (n. 14 cm pitkät) ja leveät, kärjistään pyöristyneet. Säkäkorkeus on sukupuolia erikseen erittelemättä 40–53 cm.[4]
Karva on hyvin tiheää, kovaa ja lyhytkarvaiselle rodulle melko pitkää. Väritykseltään koira on punainen tai keltainen mustalla manttelilla tai satulalla. Kuonossa, niskassa, rinnassa, raajoissa ja hännänpäässä on valkoiset merkit - erityisesti niskan alueella on toivottavaa, että valkoinen väritys muodostaa yhtenäisen "kaulurin" kaulan ympärille.[4] Lisäksi rodulla on otsassa valkoinen juova.[1]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rodun juuret johtavat kelttiläisiin ajokoiriin (mahdollisesti sama rotu kuin kelttienvinttikoira). Westfalenin ja Sauerlandin alueilla tunnettiin alun perin useita erilaisia paikallisrotuja, kuten westfaleninajokoira ja steinbracke. Nykyinen saksanajokoira syntyi 1800-luvun lopulla, kun nämä eri alueiden paikalliset ajokoirat päätettiin yhdistää yhdeksi roduksi. Virallisen aseman se sai vasta vuonna 1955.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Adlercreutz, Carl-Johan; Adlercreutz, Johan & Adlercreutz, Jaye: Koirarotujen maailma, s. 318. Suomentanut Tuula Syvänperä. Karisto, 2015. ISBN 978-951-23-5918-9
- ↑ a b c Deutsche Bracke. Fédération Cynologique Internationale. Haettu 12.1.2021.
- ↑ a b c d Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 98. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
- ↑ a b c Standard: Deutsche Bracke. Fédération Cynologique Internationale. Haettu 12.1.2021.