Nagaibakin piiri

Nagaibakin piiri (ven. Нагайбакский район, Nagaibakski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Tšeljabinskin alueella Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun^[1] piirin pinta-ala on 3 100 neliökilometriä.^[2] Asukkaita on 21 900 henkeä (vuonna 2010).^[3]

Nagaibakin piiri sijaitsee Tšeljabinskin alueen lounaisella arovyöhykkeellä. Se rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Verhneuralskin, idässä Tšesman ja kaakossa Kartalyn piireihin sekä lounaassa Agapovkan piiriin ja Magnitogorskin kaupunkiin.^[2]

Pinnanmuodostukseltaan seutu on kumpuilevaa tasankoa. Ilmasto on ankaran mannermainen. Suurin joki on Uraliin laskeva Gumbeika. Piirissä on neljä pientä järveä ja yksi tekojärvi.^[4] Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, kvartsi, kupari ja sinkki.^[5]

Piiriin kuuluu Južnyin kaupunkimainen taajama (kaupunkikunta) sekä 9 maalaiskuntaa: Arsinski, Balkany, Feršampenuaz, Kasselski, Kulikovski, Nagaibakski, Ostrolenski, Pariž ja Pereselentšeski.^[6] Hallinnollinen keskus on Feršampenuazin kylä. Asutuskeskuksia on yhteensä 38.^[2]

Asukkaista 42,1 % on venäläisiä, 30,4 % nagaibakkeja, 14,2 % kazakkeja, 5,2 % tataareja, 2,7 % mordvalaisia, 1,5 % ukrainalaisia ja 1,4 % baškiireja.^[2] Kaupunkiväestön osuus on 8,0 %.^[3]

Seudun pääelinkeinot ovat maatalous ja teollisuus. Maatalous on erikoistunut viljan viljelyyn sekä maidon ja lihan tuotantoon.^[2] Teollisuutta edustavat Aleksandrijskin kupari- ja sinkkikaivos sekä Južnyin kvartsikaivos.^[2]

Piirissä toimii 29 lastentarhaa, 34 yleissivistävää koulua, iltakoulu ja ammattioppilaitos.^[7] Kulttuurilaitoksia ovat kolme lasten taidekoulua, 33 kulttuuri- ja kerhotaloa, 26 kirjastoa, neljä museota ja taulugalleria.^[8] Nähtävyyksiin kuuluu kaksi pronssikautista linnoitettua asuinpaikkaa sekä sarmaattien kulttuuria edustava Uba Taun kurgaani.^[9]

Paikallislehtenä ilmestyy Vshody (”Oraat”).^[10]

• Nagaibakin piirin sivusto (venäjäksi)