Johannes (evankelista)

Johannes (evankelista)
Johannes Teologi kirjoittaa evankeliumiaan Patmoksella, kreikkalainen ikoni
Apostoli
Henkilötiedot
Syntynyt	n. 6 jaa. Betsaida, Galilea, Rooman keisarikunta
Kuollut	n. 100 jaa. Efesos, Aasia, Rooman keisarikunta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Johannes Sebedeuksen poika (tunnetaan myös erityisesti ortodoksisessa kirkossa nimellä Johannes Teologi, n. 6 jaa. – n. 100; lat. Iōannēs, kreik. Ιωάννης, Ioánnis) oli Uuden Testamentin mukaan yksi Jeesuksen kahdestatoista apostolista ja Jaakob vanhemman veli.^[1] Yhdessä heitä kutsuttiin Sebedeuksen pojiksi, ja Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus antoi heille nimen Boanerges, ”ukkosenjylinän pojat”.^[2] Synoptisten evankeliumien mukaan veljekset olivat kalastajia ennen kuin heistä tuli Jeesuksen opetuslapsia^[3], ja he olivat Pietarin lisäksi ainoat silminnäkijät Kirkastusvuorella.^[4] Johanneksen evankeliumissa heidät mainitaan vain kerran, silloinkin ilman etunimiä, muodossa Sebedeuksen pojat.^[5] Johanneksen nimiin lasketaan yhteensä viisi Uuden Testamentin tekstiä.

Tämä artikkeli tai sen osa saattaa sisältää uutta tutkimusta tai vahvistamattomia väitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lisätietoja saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Aika pitkälle meneviä tulkintoja tuon lähteen perusteella.

Johanneksen vanhemmat olivat heprealaisia, ja todisteet osoittavat, että he opettivat Johannekselle Raamatun opetuksia. Johannes oli valmis hyväksymään Jeesuksen Kristukseksi, mikä osoittaa Johanneksen tunteneen messiaaniset ennustukset.

Johanneksen perhe oli todennäköisesti melko hyvässä asemassa. Johanneksen isällä Sebedeuksella oli kalastusyritys, ja hän oli palkannut miehiä töihin kalastusyritykseensä, jota hän johti Simonin kanssa.^[6][7] Johanneksen äiti oli Salome. Hän oli niiden naisten joukossa, jotka seurasivat Jeesusta ja palvelivat häntä, kun hän oli Galileassa.^[8][9] Salome oli yksi niistä, jotka toivat tuoksuyrttejä Jeesuksen ruumiin valmistelemiseksi hautaamista varten.^[10] Myös Johanneksen äiti seurasi Jeesusta ja uskoi hänen olevan luvattu Messias. Johanneksella oli ilmeisesti oma talo (Joh. 19:26–27).

Kun Johannes ja Pietari vietiin juutalaisten hallitusmiesten eteen, heitä pidettiin koulunkäymättöminä ja oppimattomina.^[11] Se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteivät Johannes ja Pietari olisi saaneet mitään koulutusta. He varmasti osasivat lukea ja kirjoittaa. Se, että heitä sanottiin koulunkäymättömiksi, tarkoitti sitä, etteivät he olleet opiskelleet rabbiinien kouluissa.

Johannes esiteltiin Jeesukselle Kristukselle vuoden 29 syksyllä. Hän todennäköisesti seurasi Jeesusta Galileaan ja näki omin silmin hänen ensimmäisen ihmeensä Kaanassa.^[12] Hän on saattanut seurata Jeesusta Galileasta Jerusalemiin ja taas paluumatkalla Samarian halki Galileaan. Perusteena on hänen kertomuksensa eloisuus, josta syntyy vaikutelma tapahtumien silminnäkijän kuvauksesta.^[13] Kertomuksessa ei kuitenkaan sanota suoraan, oliko Johannes näissä tapahtumissa mukana. Jossain vaiheessa Johannes kuitenkin jatkoi kalastajan työtään vielä jonkin aikaa Jeesukseen tutustumisensa jälkeenkin. Kun Jeesus seuraavana vuonna käveli pitkin Galileanmeren rantaa, Jaakob ja Johannes olivat isänsä Sebedeuksen kanssa veneessä kunnostamassa verkkojaan. Jeesus kutsui heidät kokoaikaiseen työhön ”ihmisten kalastajiksi”, ja Luukas kirjoittaa: ”He vetivät veneet maihin ja jättäen kaiken lähtivät seuraamaan Jeesusta.”^[14] Myöhemmin sekä Johannes että Jaakob valittiin Jeesuksen Kristuksen apostoleiksi.^[15]

Johannes oli yksi kolmesta Jeesuksen läheisimmästä seuraajista. Pietari, Jaakob ja Johannes vietiin vuorelle, jolla Jeesuksen muoto muuttui Matt. 17:1–2 Mark. 9:2^[16]). Pietari, Jaakob ja Johannes olivat ainoat apostolit, joiden sallittiin tulla Jeesuksen kanssa Jairoksen taloon.^[17][18] Tämän saman kolmikon Jeesus vei kavaltamisyönään muita kauemmas Getsemanen puutarhaan, vaikka eivät hekään tuolloin täysin tajunneet tilanteen merkitystä vaan nukahtivat kolme kertaa ja Jeesuksen täytyi herättää heidät.^[19][20] Johanneksen paikka oli lähinnä Jeesusta tämän viettäessä viimeistä kertaa pesahia ja asettaessa Herran ehtoollisen.^[21] Johannes oli se opetuslapsi, jolle uskottiin Jeesuksen kuollessa tehtäväksi huolehtia Jeesuksen äidistä.^[22][23]

Johannes ei evankeliumissaan kertaakaan käytä omaa nimeään. Johannesta kutsutaan Sebedeuksen pojaksi, ja myös evankeliumissa mainitun ”opetuslapsen, jota Jeesus rakasti”, on yleensä selitetty tarkoittavan Johannesta. Kun evankeliumissa puhutaan Johannes Kastajasta, häntä nimitetään vain ”Johannekseksi”^[24] toisin kuin muussa evankeliumeissa. Muiden kirjoittajien oli tehtävä ero näiden kahden Johanneksen välillä.

Historioitsija Eusebius (n. v. 260–342) mainitsee Irenaeuksen sanoneen, että evankeliumi olisi kirjoitettu Efesoksessa tai sen lähistöllä: ”Myös Johannes, Herran opetuslapsi, joka oli nojautunut hänen rintaansa vasten, julkaisi evankeliumin, oleskellessaan Efesossa Aasiassa.”^[25] Evankeliumi kirjoitettiin perimätiedon mukaan noin vuonna 100. Yksi todiste tämän ajankohdan puolesta on Egyptistä löydetty Johanneksen evankeliumin katkelma, joka tunnetaan nykyään Rylands 457 -papyruksena (P52) ja joka sisältää Johanneksen 18. luvun jakeet 31–33, 37 ja 38. Sitä säilytetään John Rylandsin kirjastossa Manchesterissa Englannissa. Siitä, miten se tukee sitä perimätietoa, että Johannes kirjoitti tuon kirjan ensimmäisen vuosisadan lopulla, sir Frederic Kenyon sanoi vuonna 1949 julkaistussa kirjassaan The Bible and Modern Scholarship sivulla 21: ”Niin pieni kuin se siis onkin, se riittää todistamaan, että tästä evankeliumista tehty käsikirjoitus oli liikkeellä noin vuosina 130–150 luultavasti Egyptin maaseudulla, mistä se löydettiin. Vaikka laskisimme vähimmän mahdollisen ajan teoksen kulkeutumiselle kirjoituspaikastaan, sekin siirtäisi kirjoitusajan taaksepäin niin lähelle ensimmäisen vuosisadan viimeisen vuosikymmenen perinteistä aikamäärää, ettei ole enää mitään syytä asettaa perimätiedon paikkansapitävyyttä kyseenalaiseksi.”

Osia luvuista 10 ja 11 on myös Chester Beatty -papyrus nro 1:ssä (P45), ja melkoinen osa koko kirjasta löytyy 200-luvun alkupuolelta peräisin olevasta Papyrus Bodmer II:sta (P66).

Apostolien tekojen mukaan Johannes oli Jeesuksen taivaaseen­astumisen jälkeen noin 120 opetuslapsen kanssa koolla Jerusalemissa. Tuolloin Mattias valittiin arvalla ja luettiin niiden yhdentoista ohella apostolien joukkoon, Juudas Iskariotin tilalle^[26]. Hän oli läsnä, kun Pyhä Henki vuodatettiin helluntaipäivänä, ja hän näki tuona päivänä seurakuntaan tulevan lisää 3 000 uutta jäsentä.^[27] Hän joutui vaikeuksiin juutalaisten hallitusviranomaisten kanssa, kun hän todisti Jeesuksen ylösnousemuksesta. Hän esittikin Pietarin kanssa syyn siihen, miksi he eivät voineet totella viranomaisia ja lopettaa todistamista: ”Onko Jumalan edessä oikein totella ennemmin teitä kuin Jumalaa? Ratkaiskaa itse.” ^[28] Apostolit sanoivat myös: ”Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.”^[29]

Kristittyjen toiminta sai juutalaiset raivoihinsa. Juutalaiset surmasivat opetuslapsi Stefanoksen. Myös muita seurakuntaan kuuluvia ahdisteltiin. Tämän takia monet Jeesuksen opetuslapset pakenivat Jerusalemista. Johannes ja muut apostolit jäivät kuitenkin Jerusalemiin. Kun samarialaiset ottivat Jumalan sanan vastaan evankelista Filippoksen saarnaamisen ansiosta, Pietari ja Johannes lähtivät auttamaan näitä uusia opetuslapsia.^[30][31] Paavali kutsui myöhemmin Johannesta yhdeksi seurakunnan pylvääksi.^[32] Tämä todistaa sen, että Johannekselle oli merkittävä rooli ensimmäisen vuosisadan seurakunnassa. Vuoden 49 tienoilla Johannes oli mukana ratkaistaessa pakanakäännynnäisten ympärileikkausta koskevaa kiistaa.^[33]

Jeesus Kristus oli vielä maan päällä ollessaan kertonut, että Johannes eläisi kauemmin kuin muut apostolit.^[34] Elämänsä loppupuolella hänet karkotettiin Patmoksen saarelle, koska hän oli julistanut Jumalan sanaa ja todistanut Jeesuksesta.^[35] Tämä osoittaa, että hän kertoi hyvää uutista vielä varsin iäkkäänäkin (n. v. 96).

Patmoksessa ollessaan Johannes sai näyn, jonka hän kirjoitti muistiin.^[36] 100-luvulla elänyt Justinus Marttyyri sanoo teoksessaan ”Keskusteluja Tryfonin, juutalaisen, kanssa” (LXXXI), että juuri apostoli Johannes oli kirjoittanut Ilmestyskirjan: ”Meidän kanssamme oli eräs Johannes-niminen mies, yksi Kristuksen apostoleista, joka profetoi hänelle annetun ilmestyksen välityksellä.” ^[37] Origenes, huomattava 200-luvun raamatunoppinut, sanoi: ”Mitä on sanottava hänestä, joka nojasi Jeesuksen rintaa vasten – –, Johanneksesta, joka jätti jälkeensä vain yhden evankeliumin – –? Hän kirjoitti myös Ilmestyksen.” Yleisesti arvellaan, että keisari Domitianus karkotti hänet ja että Domitianuksen seuraaja keisari Nerva (v. 96–98) vapautti hänet. Perimätieto kertoo, että hän meni Efesokseen, missä hän vuoden 98 vaiheilla kirjoitti evankeliuminsa ja kolme kirjettään: 1., 2. ja 3. Johanneksen kirjeen. Perinteisen käsityksen mukaan hän kuoli Efesoksessa keisari Trajanuksen hallituskaudella noin vuonna 100.^[38] Perinteessä Johanneksen hautana pidetään paikkaa, johon myöhemmin rakennettiin Efesoksen Pyhän Johanneksen basilika.^[39]

Kristillisen perimätiedon mukaan hänen kirjoittaminaan pidetään seuraavia Uuden testamentin kirjoja:

• Evankeliumi Johanneksen mukaan
• Johanneksen ilmestys eli Ilmestyskirja
• Ensimmäinen Johanneksen kirje
• Toinen Johanneksen kirje
• Kolmas Johanneksen kirje

Jotkut tutkijat kuitenkin pitävät apostoli Johannesta ja evankelista Johannesta eri henkilöinä. Ilmestyskirjassa tosin mainitaankin, että sen kirjoittaja oli nimeltään Johannes,^[40] mutta monien tutkijoiden mukaan kyseessä on todennäköisesti eri Johannes kuin evankelista Johannes. Tätä epäili jo Eusebios Kesarealainen Kirkkohistoriassaan.

Apostoli Johanneksen muistopäivää vietetään läntisessä kristillisyydessä vanhastaan 27. joulukuuta. Aikoinaan päivä, jota on sanottu myös kolmanneksi joulupäiväksi, on ollut monissa maissa myös pyhäpäivä, Suomessakin ennen vuotta 1774.^[41] Nykyäänkin sama päivä on Suomessa eräiden Johannes-nimen muunnelmien (Hanneksen ja Hannun) nimipäivä. Johanneksen mukaan on nimetty hannunvaakuna.

Katolisessa kirkossa Johannesta muistetaan 27. joulukuuta pyhän apostolin ja evankelista Johanneksen juhlana.^[42] Yhteensä 23 paavilla on ollut paavillisena nimenä Johannes ja kahdella nimi Johannes Paavali.^[43] Häntä pidetään parkitsijoiden, rakkauden, uskollisuuden, ystävyyksien, kirjoittajien, kirjojen myyjien, kirjojen sitojien, julkaisijoiden, teologien, maalaajien, litografistien, Italian, Umbrian, New Mexicon, Ohion ja Wisconsinin suojeluspyhimyksenä.^[44][45] Katolisuudessa Johanneksen tunnuksia ovat muun muassa malja ja käärme.^[45] Paavillinen basilika Basilica di San Giovanni in Laterano on omistettu osittain hänelle Jeesuksen ja pyhän Johannes Kastajan lisäksi.^[46]

Muita Johannes-nimisiä kanonisoituja henkilöitä ovat pyhä Johannes Kastaja (kuollut n. 31–36), pyhä Johannes Khrysostomos (n. 347–407), pyhä Johannes I (kuollut 526), pyhä Johannes Damaskolainen (syntynyt 676) jakamattoman kirkon aikana. Katolisuudessa: pyhä Johannes Nepomukilainen (1340–1393), pyhä John Capistran (1385–1456), pyhä John Fisher (1459–1535), pyhä Jumalan Johannes (1495–1550), pyhä Ristin Johannes (1542–1591), pyhä Jean-François Régis (1597–1640), pyhä Jean-Baptiste de La Salle (1651–1719), pyhä Jean-Baptiste-Marie Vianney (1786–1859) ja pyhä Giovanni Bosco (1815–1907).^{[47][48][49][50][51][52][53][54][55][56][57][58][59]}

Ortodoksisessa kirkossa Johannekselle on annettu lisänimi Teologi hänen evankeliuminsa ylevyyden vuoksi.^[60] Johannesta muistetaan hänen muistopäivänään 8. toukokuuta ja kuolinpäivänään 26. syyskuuta.^[60]

• 
  Pyhä Johannes Teologi ja pyhä Prokhoros. Nykyaikainen ikoni.
• 
  Johannes. Piirros Kellsin kirjasta.
• 
  Peter Paul Rubensin apostoli Johannes, n. 1611
• 
  Johannes Teologi, bysanttilainen ikoni
• 
  El Grecon Johannes Evankelista ja Fransiskus Assisilainen
• 
  Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi, venäläinen ikoni 1600-luvulta
• 
  Valentin de Boulognen pyhä Johanennes ja Jeesus viimeisellä ehtoollisella
• 
  Simone Cantarinin pyhä Johannes Evankelista, 1600-luku
• 
  Johannes Teologi kirjoittaa evankeliumiaan. Ritzos Andreaksen ikoni, n. 1449–1450
• 
  El Grecon maalaus: Pyhä Johannes Evankelista, n. 1610–1614
• 
  Tuntemattoman maalarin Viimeinen ehtoollinen, n. 1600–1650
• 
  Jumalansynnyttäjä ja Johannes Teologi. Bysanttilainen ikoni 1300-luvun lopusta.

• Evankelista Matteus
• Evankelista Markus
• Evankelista Luukas

• Satama, Mikko: Ilmestyskirja avautuu. Norderstedt, Saksa: Books on Demand GmbH, 2020. ISBN 978-952-80-4280-8

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johannes (evankelista) Wikimedia Commonsissa

• Apostoli Johannes (Arkistoitu – Internet Archive) Ortodoksi.net
• Fonck, Leopold: St. John the Evangelist Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)