Hud (koraani)

Hud (arab. سورة هود‎, suom. Huudin suura) on Koraanin 11. suura. Se sisältää 123 jaetta ja on ajoitukseltaan "mekkalainen".^[1]

Suuran alku kuuluu Ahsen-Bören suomennoksen mukaan seuraavasti:^[2][3]

1. Alif. Laam. Raa. Tämä on kirja, jonka säkeiden sisältö on vahvistettu, sillä ne on selittänyt Hän, joka on viisas, tietävä;
2. jotta ette palvelisi ketään muuta kuin Jumalaa. Totisesti, minä olen varoittaja ja ilosanoman tuoja teille Hänen luotaan.
3. Anokaa Herraltanne anteeksiantoa, kääntykää sitten Hänen puoleensa, niin Hän on hankkiva teille runsaan huolenpidon määräajaksi ja vuodattava armonsa jokaiselle, joka laupeudessa vaeltaa. Mutta jos luovutte pois, silloin totisesti pelkään, että tuomiopäivän rangaistus lankeaa päällenne.
4. Jumalan luokse on teidän jälleen palattava, ja Hän kykenee tekemään kaiken, mitä tahtoo.
5. Katso, eivätkö he todella kaksin kerroin peitä rintaansa salatakseen Häneltä vihamielisyytensä. Kavahtakaa, kun he kääriytyvät vaatteisiinsa. Jumala tietää, mitä he salailevat ja mitä ilmaisevat. Totisesti, Hän tietää, mitä heidän rintaansa on kätkettynä.
6. Ei ole ainoatakaan eläintä tämän maan päällä, jota Jumala ei ruokkisi, ja Hän tietää sen tyyssijan ja kotipaikan. Kaikki tämä on selvillä (Jumalan tiedon) Kirjassa.

Mystiset kirjaimet ALR (alif, lääm, raa) aloittavat suuran. Islamilainen eksegetiikka on yli tuhat vuotta pyrkinyt selittämään niitä. Muhammad al-Tabari asettui sille kannalle, että jokainen kirjain kantaa omaa merkitystään, joka koostuu useista merkityksistä, Niihin kuuluvat Jumalan, nimi, hänen ominaisuutensa ja niin edelleen.^[4] Jaakko Hämeen-Anttila arvelee, että kirjaimet ovat luomassa tunnelmaa.^[5] Christoph Luxenberg on etsinyt ratkaisua syyrialais-antiokialaisen kirkon perinteestä, sillä hän katsoo, että Koraani kehittyi tuntemattoman kristillisen lahkon piirissä. Liturgiseen rukouskirjaan merkittiin lyhenteillä hetkijumalanpalveluksessa (Officium) käytetyt psalmit. Kun käytössä ovat yksittäiset kirjaimet, ne voisivat olla viittauksia tiettyyn psalmiin, kun taas kirjainyhdistelmät olisivat psalmin nimen lyhenteitä.^[6]

Suuran alussa (jakeet 1–24) esiintyy anonyymi "varoittaja", joka kehottaa kääntymään katuvana Herran puoleen. Jumala on kaikkivaltias. Hän loi taivaan ja maan kuudessa päivässä. Niitä, jotka uskovat ja tekevät hyviä töitä odottaa tuomiopäivän tullessa suuri palkka, kun taas uskottomia odottaa rangaistus. Varoittaja puhuu "tästä kirjasta" ja "tästä Koraanista", ja kaikki on kerrottu tässä "selkeässä Kirjassa". Varoittaja kertoo, että "sitä ennen Mooseksen kirja oli ohjeena ja armona". Sen kieltäjien kohtauspaikkana on tuli, joten kehotus kuuluu: "Älä siis epäile sitä".^[7]

Karl-Heinz Ohlig jakaa Koraanin suurat ajoituksellisesti kolmeen, osittain päällekkäiseen ryhmään. Vanhimmassa ryhmässä tärkeimpänä hahmona on nimetön profeetta. Se on luultavasti Mooses, joka Koraanissa mainitaan nimeltä 136 kertaa eli useimmin kaikista profeetoista. Varoittaja voisi olla myös Jeesus, joka mainitaan 23 kertaa. Ensimmäisen ryhmän tekstit ovat sisällöltään kristillisiä. Seuraavassa ryhmässä tekstit ovat edelleen kristillisiä, mutta nimetön keskushahmo on arabiprofeetta. Viimeisessä vaiheessa tämä profeetta välittää aivan uusia, Raamatun sanasta poikkeavia ilmestyksiä. Samalla Koraani nähdään lopullisena totuutena eikä enää vahvistuksena aikaisemmille kirjoituksille. Ohligin mukaan vasta tässä vaiheessa kyse on uudesta uskonnosta, islamista.^[8] Suuran 11 varoittaja on nimetön profeetta ja kuuluisi siten ensimmäiseen ryhmään.

Suura sisältää seuraavaksi pitkän jakson Nooasta ja vedenpaisumuksesta.

Seuraavat jakeet sisältävät Huudin, Salihin, Abrahamin, Lootin ja Shu'aibin tarinat sekä viittauksen Mooseksen ja Faraon tarinaan.

Suura päättyy tuonpuoleisuutta koskeviin aiheisiin ja uskovien rohkaisemiseen.

• Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997, 3. p. 2008. ISBN 952-9842-15-5
• Koraani - opastus ja johdatus pahan hylkäämiseen ja hyvän valitsemiseen. Z.I. Ahsen Böre, 1942. Teoksen verkkoversio.
• Luxenberg, Christoph: Die syrische Liturgie und die „geheimnisvollen Buchstaben“ im Koran. Teoksessa: M. Gross & K-H. Ohlig (toim.) Schlaglichter. Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 411–456. Verlag Hans Schiler, 2008.
• Ohlig, Karl-Heinz: From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 251–307. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6 Teoksen verkkoversio.
• Tabari: Selections from the Comprehensive Exposition of the Interpretation of the Verses of the Qur'an. Volume I. Te Royal Aal al-Bayt Institute for Islamic Thought, 2017. ISBN 978 1911141 25 9

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hud (koraani).