Kiiminkijoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiiminkijoki
Rautatiesilta Haukiputaan Asemakylällä
Rautatiesilta Haukiputaan Asemakylällä
Alkulähde Kivarinjärvi, Puolanka
64°53′45″N, 027°34′43″E
Laskupaikka Haukipudas, Perämeri
65°12′03″N, 25°17′04″E
Maat Suomi
Pituus 178 km
Alkulähteen korkeus 137,5 m
Virtaama 43 /s
Valuma-alue 3813,55 [1] km²
Kartta
Kiiminkijoki
Marraskuista Inninkoskea laavupaikan kohdalla.
Kiiminkijokea Kiimingissä.

Kiiminkijoki (ruots. Kiminge älv[2]) on rakentamaton ja suurelta osin luonnontilainen joki Pohjois-Pohjanmaalla. Joen pituus on 178 kilometriä, ja se kuuluu Kiiminkijoen vesistöalueeseen.[3]

Joki saa alkunsa Kivarinjärvestä Puolangalta, ja virtaa Utajärven, Oulun ja entisten Kiimingin ja Haukiputaan kuntien läpi, laskien Perämereen Haukiputaan Martinniemessä.

Kiiminkijoki kuuluu Project Aqua -ohjelmaan, jonka tavoitteena on säilyttää vesistöt jatkuvan tieteellisen tutkimustyön kohteina. Kansainvälisestikin harvinaisena Kiiminkijoki on kokonaisuudessaan sisällytetty Natura 2000 -ohjelmaan.

Uitot Kiiminkijoella päättyivät vuonna 1958 ja peratut kosket ennallistettiin 1980-luvulla. Tämän jälkeen joen merkitys matkailu- ja virkistyskäytössä on kasvanut huomattavasti. Joki on rakentamaton ja valjastamaton, joten joen yläjuoksulta voidaan tavata muiden muassa ankeriasta ja meritaimenta. Jokivarsi on myös maisemallisesti arvokasta. Matalarantaisena ja ympäristön alavuuden vuoksi joki tulvii keväisin laajalle alueelle.[4]

Poronhoitoalueen eteläraja kulkee osittain Kiiminkijokea pitkin.[5]

Joessa on noin 70 koskipaikkaa. Näistä tunnetuimmat ovat Koitelinkoski Kiimingissä ja Kalliuskoski Puolangalla sekä Kurimonkoski Utajärvellä. Suosittuja kalastuskohteita ovat myös Alavuoton Myllykoski sekä Ylikiimingin Inninkoski ja Juopulinkoski.

Suomen korkeimpiin luonnontilaisiin vesiputouksiin kuuluva Hepoköngäs Puolangalla kuuluu Kiiminkijoen latvavesistöön.[6]

Kiiminkijoen sivujoet ja pikkujoet yläjuoksulta alkaen ovat:

  1. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  2. https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=find&qfind=Kiminge+älv
  3. Kiiminkijoen vesistöalue (60) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.2.2023.
  4. Rekikylä–Vesalankylä–Murtomaa Yleissuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Poronhoitoalue
  6. Hepoköngäs

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]