Ferapontovin luostari
Ferapontovin luostari (ven. Ферапонтов монастырь, Ferapontov monastyr) on nykyisin museona toimiva pohjoisvenäläinen luostari, jossa on säilynyt keskiaikaista venäläistä taidetta. Luostari sijaitsee Vologdan alueella Pohjois-Venäjällä. Se on perustettu 1398. Pääkirkko on rostovilaisten mestarien tiilistä rakentama 1490-luvulta. Sen sisäseinät ovat Venäjän tunnetuimman keskiaikaisen taidemaalarin Dionisiuksen maalaamien freskojen peitossa. 1530-luvulla Iivana Julma teki luostariin useita pyhiinvaellusmatkoja, ja antoi sille erivapauksia.
Venäjän kirkkoa uudistaa yrittänyt mutta omaan vallanhimoonsa kukistunut patriarkka Nikon eli luostarissa ankarimman lajin munkiksi pakotettuna viimeiset elinvuotensa sen jälkeen kun tsaari Aleksei Mihailovitš oli näin määrännyt – saatuaan tarpeekseen itsepäisen papin tahallisesta vaikeuksien aiheuttamisesta.
Luostari on UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 2000.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Opetushallitus: Kohdeluettelo edu.fi. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 30.6.2007.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ferapontovin luostari Wikimedia Commonsissa
| Keskinen |  | |
|---|---|---|
| Kaukoitä | ||
| Pohjois-Kaukasia | ||
| Luoteinen |
| |
| Siperia | ||
| Eteläinen | ||
| Volga | ||