Guillaume Seignac

Guillaume Seignac (1870–1924) oli ranskalainen taidemaalari. Hän maalasi paljon vertauskuvallisia aiheita ja antiikin tarukuvastoa. Niissä on paljon idealisoituja alastomia naisia kreikkalaisessa ja roomalaisessa ympäristössä, joissa voi nähdä kreikkalaisen uurnan tai roomalaisen suihkulähteen. Lisäksi hän maalasi isänmaallisia aiheita kuten ensimmäisen maailmansodan tapahtumia kommentoivat maalaukset Belgia- 1914 ja Elsass ja Ranska. Ainakin jälkimmäistä myydään yhä julisteena.^[1][2]

Guillaume Seignac aloitti taideopintonsa Académie Julianissa vuonna 1889. Hänen opettajiaan olivat Tony Robert-Fleury ja William-Adolphe Bouguereau. Hänen opettajansa olivat tuolloin aikansa huipputaiteilijoita ja vaikuttivat merkittävästi oppilaansa tyyliin, aiheisiin ja taidekäsitykseen.^{[3][1] [4]}

Seignac oli taitava kuvailemaan kangasta ja sen laskoksia ihmisvartalon yllä. Väriharmonioissaan hän piti esikuvanaan Rafaelia. Seignacin teokset kävivät hyvin kaupaksi Belle époque- ajan Pariisissa. Hänen töitään oli ensimmäisen kerran näytteillä Pariisin Salongissa vuonna 1897 ja hän sai kunniamaininnan vuonna 1902 ja kolmannen luokan mitalin vuonna 1903. Se, että hän osti asunnon Montparnasselta vuonna 1902 on todiste taloudellisesta menestyksestä.^[1]

Vaikka Seignacin elinaikana taidekäsitys ja - muoti muuttuivat, hän pysyi loppuun asti uskollisena akateemiselle tyylilleen.^[5]

Huutokauppaluettelot todistavat, että Seignacin antiikkiaiheiset maalaukset kävivät ennen ensimmäistä maailmansotaa hyvin kaupaksi New Yorkissa, Lontoossa ja Pariisissa. Sodan jälkeen kaupaksi menivät lapsia ja arkielämää kuvanneet työt. Hänen idealisoiduille alastonmaalauksilleen löytyi markkinoita jälleen 1970- luvulla ja viimeistään 1990-luvulla kun akateeminen taide oli jälleen arvostettua.^[1]

• https://www.sothebys.com/en/buy/auction/2020/19th-century-european-art/guillaume-seignac-reflections