Golanin kukkulat

Golanin kukkulat Golanin kukkulat
Golanin kukkulat
Kohokuvakartta Golanin kukkuloiden alueesta.
Hallinta	Syyria–Israel
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	1800 km²
Korkeus	2814 m
Väkiluku	n. 50 000
Aikavyöhyke	UTC+2
– Kesäaika	UTC+3
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Golan, Golanin kukkulat tai Golanin ylänkö (hepr. ‏רמת הגולן‎, Ramat ha-Golan, arab. مرتفعات الجولان‎, Murtafa‘āt al-Jawlān)^[1] on Israelissa Gennesaretinjärven itäpuolella sijaitseva laaja ylätasanko. Ylätasanko jatkuu koilliseen Damaskoon saakka. Historiallisesti alue on ollut tunnettu Vanhan testamentin Baasanina, jossa oli hyvät laitumet ja jossa kasvatettiin lampaita, vuohia ja härkiä.^[2] Israel on miehittänyt aluetta kuuden päivän sodasta alkaen.

Ylätasangon länsireunalta on näköala yliseen Jordaninlaakson sekä Gennesaretinjärvelle. Hermonvuorelta avautuu näköala Syyriaan idässä, Libanoniin lännessä ja Jordaninlaaksoon yläosiin etelässä. Hermonvuori on Anti-Libanonin vuoriston eteläisin vuori ja näkyy laajalti Palestiinassa.^[2]

Vanhan testamentin aikana alue tunnettiin Baasanina. Baasanissa sijaitsi Goolanin kaupunki, joka kuului Manassen heimolle. Goolan muodosti Baasanin läntisen osan. Alue ulottui pohjois-eteläsuunnassa Hermonilta Jarmuk-jokeen ja länsi-itäsuunnassa länsireunalta noin 25 kilometriä itään. Goolanin alue oli tärkeä viljantuottaja Rooman valtakaudella. Goolanin vilja kuljetettiin Ala-Galilean läpi Akkon satamakaupunkiin. Israelilaisten tunkeutuessa Luvattuun maahan Hermonvuori oli rajana valloituksille pohjoisessa.^[2]

Goolanin kautta kulkivat valtatiet, jotka yhdistivät Damaskon, Haasorin, Gennesaretinjärven, Beet-Seanin ja Jisreelin tasangon. Näiden reittien varrelle rakennettiin lukuisia linnoituksia sekä puolustustarkoituksiin, että kaupankäynnin turvaamiseksi.^[2]

Israel valloitti Golanin kukkuloiden alueen Syyrialta kuuden päivän sodan loppupuolella vuonna 1967. Suurin osa alueella asuneista arabeista pakeni alueelta sodan aikana. Sodan jälkeen perustettiin tulitaukolinja ja alue jäi Israelin haltuun. Lähes välittömästi alueelle alkoi muuttaa juutalaisia siirtolaisia. Syyria yritti valloittaa alueen takaisin Jom kippur -sodassa vuonna 1973, mutta yllätyshyökkäyksestä ja israelilaisten raskaista tappioista huolimatta syyrialaisten hyökkäys pysäytettiin. Molemmat maat sopivat tulitauosta vuonna 1974 ja siitä lähtien tulitaukoa valvomassa on ollut Yhdistyneiden kansakuntien tarkkailijoita tulitaukolinjalla.^[3]

Israel liitti Golanin ylängön itseensä vuonna 1981, mutta liitoksella ei ole kansainvälistä tunnustusta. Alueen strateginen merkitys on suuri. Syyrian pääkaupunki Damaskos sijaitsee vain 60 kilometrin päässä pohjoiseen Golanin kukkuloilta. Golanilta käsin on helppo tarkkailla mahdollisia Syyrian armeijan liikkeitä ja alue muodostaa myös maantieteellisen esteen mahdolliselle syyrialaishyökkäykselle. Alue on myös tärkeä vesihuollon kannalta: se tuottaa noin kolmasosan Israelin juomavedestä.^[3]

Syyria on asettanut Golanin kukkuloiden palauttamisen rauhansopimuksen ehdoksi. Yhdysvaltojen välittämien rauhanneuvottelujen aikana vuonna 1999 Israel oli valmis palauttamaan suurimman osan alueesta, mutta se halusi pitää rajan muutama sata metriä Genesaretinjärvestä itään turvatakseen tämän vesilähteensä. Syyria taas vaati Israelia perääntymään kokonaan vuoden 1967 rajojen taakse. Israel ja Syyria kävivät neuvotteluja turkkilaisten välittäjien kautta myös vuonna 2008, mutta ratkaisua kiistaan ei syntynyt tuolloinkaan.^[3]

Syyrian sisällissodan aikana vuodesta 2013 lähtien Syyrian armeija ja sitä vastustavat kapinalliset kävivät taisteluja Golanin kukkuloiden rajanylityspaikoista. Myös Israelin armeijan asemat joutuivat ajoittain tulituksen kohteiksi ja armeija vastasi tuleen.^[4] Syyrian kapinalliset ottivat ajoittain Yhdistyneiden kansakuntien tarkkailijoita panttivangeiksi.^[5] Syyrian hallituksen joukot valtasivat Golanin kukkuloiden vastaiset alueet heinäkuussa 2018.^[6]

Yhdysvallat on hyväksynyt Israelin ilmoituksen ottaa kukkulat virallisesti omaan hallintaansa, eikä vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen näyttänyt siltä, että vastavalittu presidentti Joe Biden olisi aikeissa perua maansa antamaa hyväksyntää.^[7]

Syyrian presidentti Bašar al-Assadin hallinnon romahtaessa 8. joulukuuta 2024 Israel miehitti myös Yk:n joukkojen aikanaan valvoman Golanin kukkuloiden rajavyöhykkeen.^[8]

Golanin kukkuloiden asukasluku on noin 47 000 ja alue kuuluu Israelin harvimmin asuttuihin alueisiin. Juutalaiset siirtolaiset muodostavat asukkaiden vähemmistön. Heitä on alueella Israelin tilastokeskuksen mukaan 20 500. Juutalaiset asuvat alueen ainoassa kaupungissa Katzrinissa, sekä kibbutseilla ja mošaveilla eri puolilla Golania.^[9] Juutalaisia siirtokuntia on kaikkiaan yli kolmekymmentä.^[3] Golanin kukkuloiden druusit asuttavat pääasiassa Masaden, Ein Qiniyyen, Majdal Šamsin ja Buqatan kyliä Golanin koillisosassa. Suurin osa druuseista ei ole ottanut vastaan Israelin kansalaisuutta. Golaniin kuuluu myös yksi alaviittien asuttama kylä Ghajar lähellä Libanonin vastaista rajaa.^[9]

Golanin kukkuloilla on kibbutseja, Golanin kukkuloiden viinitehdas sekä vesipullottamo. Golanin kukkuloiden pohjoisosassa on laskettelukeskus Hermonvuorella.

• Hermonvuori

• Thoralf Gilbrant, Valtter Luoto, Pekka Nieminen & Risto K. Träff: Iso Raamatun Tietosanakirja: Osa 10 – Atlas 2. Historical Production, Inc. & Ristin Voitto ry, 1991. ISBN 951-606-050-1

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Golanin kukkulat.