Bounty – kapina laivalla

Bounty – kapina laivalla
The Bounty
DVD-julkaisun kansikuva
Ohjaaja	Roger Donaldson
Käsikirjoittaja	Robert Bolt
Tuottaja	Dino De Laurentiis Bernard Williams
Säveltäjä	Vangelis
Kuvaaja	Arthur Ibbetson, BSC
Leikkaaja	Tony Lawson
Pääosat	Mel Gibson Anthony Hopkins Daniel Day-Lewis Edward Fox Bernard Hill Laurence Olivier Liam Neeson
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdistynyt kuningaskunta  Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö	Dino De Laurentiis Productions Bounty Productions Ltd.
Levittäjä	Orion Pictures Netflix
Ensi-ilta	1984
Kesto	132 min
Alkuperäiskieli	englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OKNimi-testi OK

Bounty – kapina laivalla (engl. The Bounty) on vuonna 1984 valmistunut Britannian amiraliteetin aluksen HMS Bountyn kapinasta kertova draamaelokuva, jonka pääosissa ovat Mel Gibson Fletcher Christianina ja Anthony Hopkins kapteeni Willian Bligh’na, sekä muissa rooleissa muun muassa Daniel Day-Lewis, Edward Fox, Bernard Hill, Laurence Olivier ja Liam Neeson.

Elokuva on kenties historiallisesti tarkin kuvaus Bountyn matkasta Tahitille ja sitä seuranneesta kapinasta, ja se esittää henkilöhahmot aikansa tavallisina ihmisinä. Elokuva myös kuvaa kapinan syitä vähemmän kunniallisina kuin aiemmat elokuvat. Elokuvassa alkuasukkaat kuvataan myös lähes ilkialastomina, kuten asianlaita olisi ollut Bountyn vieraillessa Tahitisaarilla (aiemmissa versioissa alastomuus oli jätetty pois säädyllisyyssyistä).

Huolimatta merkittävistä näyttelijöistä, mukaan lukien Daniel Day-Lewis sekä Liam Neeson sivurooleissa ja Laurence Olivier cameoroolissa amiraali Hoodina, elokuva ei menestynyt taloudellisesti,^[1] vaikka se saikin kriitikoilta suhteellisen hyvän vastaanoton.^[2]

Elokuva perustuu tositapahtumiin luutnantti William Blighin (Anthony Hopkins) kokemuksista eräällä merimatkalla, kun ensimmäinen perämies Fletcher Christian (Mel Gibson) ryhtyi johtamaan kapinaa häntä vastaan. Elokuva seuraa Fletcher Christianin yrityksiä johtaa miehensä turvaan Britannian aluksilta sekä uhkaavalta rangaistukselta, mutta se kuvaa myös kapteeni Blighin ja hänen uskollisten miestensä eeppistä matkaa Tyynenmeren halki Alankomaiden Itä-Intiaan pienellä soutuveneellä.

Tehtävä

Bounty lähti joulukuussa vuonna 1787 Britanniasta kohti Tyynenmeren Tahitia aikomuksenaan kerätä leipäpuiden hedelmiä ja viedä ne sitten kylvettäväksi Karibialle orjien ruoaksi. Bounty suuntasi kulkunsa kohti länttä kiertääkseen Etelä-Amerikan kärjen, mutta joutui luopumaan aikeistaan Kap Hornin hurjien sääolosuhteiden vuoksi. Bountyn oli näin ollen pakko valita pidempi itäinen reitti päästäkseen päämääräänsä. Laiva saapui Tahitille lopulta vuoden 1788 lokakuussa. Kapteeni Bligh sai kuitenkin huomata, että tuulet olivat paluumatkalle epäsuotuisat, joten hän päätti jäädä saarelle vielä neljäksi ylimääräiseksi kuukaudeksi.

Näiden neljän kuukauden aikana miehistön pitäminen kurissa kävi yhä hankalammaksi, ja monet miehistön jäsenet alkoivat pitää siitä suotuisasta vaihtoehtoisesta elämäntavasta, jonka Tahiti heille tarjosi. Se onkin yksi syy sille, miksi miehistön ja kapteenin välit alkoivat vähitellen kiristyä. Miehistönsä painostamana Bligh itse puolestaan alkoi ajatua lähelle murtumispistettä.

Bligh

Blighia ei kuvata julmana tyrannina, vaan perinteisenä brittiläisenä merikapteenina ja oman aikansa miehenä. Bligh tekee pahoja tekoja, mutta niin tekee osaltaan miehistökin. Lopulta Bligh kuvataan miehenä, joka yksinkertaisesti vain ylittää kurinpidollaan ja käskytyksellään laivayhtiön asettamat rajat. Blighin rinnalle jääneet uskolliset miehet suojelevatkin kapteeniaan, kun tämä ohjaa heidän täyteenahdetun veneensä turvaan ilman ainuttakaan tuliasetta tai navigointivälinettä.

Miehistö

Miehistö kuvataan eri valossa kuin aiemmissa elokuvissa. Sen jäsenet näytetään tyypillisinä 1700-luvun merimiehinä: he ovat melko ”karkeaa” sakkia ja osa heistä harjoittaa varsin auliisti ”valtaansa” luodakseen kannen alle oman hierarkiansa. Miehistön motiivi ryhtyä kapinaan ei ole tässä elokuvassa aivan yhtä jalo kuin kahdessa edellisessä elokuvassa; edellisissä elokuvissa miehistön halusi päästä eroon Blighin painostavasta käytöksestä, mutta tässä versiossa miehistön kaipuu päästä takaisin Tahitille on yksi tärkeimmistä kapinaan johtaneista syistä. Miehistön vastuu on tässä elokuvassa myös suurempi kuin edellisissä elokuvissa.

Fletcher Christian

Fletcher Christian on tässä elokuvassa monisyisempi henkilö kuin aiemmissa elokuvissa. Ensi alkuun Christian ja Bligh ovat ystäviä, ja Bligh jopa pyytää Christiania kanssaan toisellekin purjehdusretkelle. Miehet kääntyvät kuitenkin elokuvan tapahtumien edetessä toisiaan vastaan. Asiat pahenevat entisestään, kun laiva lähtee Tahitilta ja Christian joutuu jättämään vaimonsa Mauatuan (Tevaite Vernette) saarelle. Edellisistä elokuvista poiketen Christianin vaimo on tässä elokuvassa tärkeä syy siihen, miksi Christian lähti ylipäänsä johtamaan kapinaa kapteenia vastaan. Tässä elokuvassa Christian myös katuu yhtä tekemäänsä päätöstä; hän kertoo toiselle kapinalliselle toivovansa sitä, että olisi antanut Blighille ja tämän miehille musketteja ennen kuin jätti heidät ajelehtimaan merelle.

Bounty lähtee Tahitilta

Miehistö joutuu jälleen alistumaan laivan säntilliseen kuriin, ja Blighista puolestaan tulee tyranni, joka ei siedä aluksellaan enää pienintäkään kurittomuutta. Kaiken sen seurauksena aluksen ilmapiiri muuttuu kiristyneeksi ja väkivaltaiseksi. Pienimmästäkin rikkeestä saa ruumiillisen rangaistuksen. Bligh väittää kivenkovaan aluksen olevan likainen ja määrää miehistön siivoamaan sen useita kertoja päivässä. Monet miehistön jäsenistä, mukaan lukien Christian, joutuvat Blighin eteen kuuntelemaan tämän ankaraa, jopa hysteeristä sättimistä. Blighin aikomus kiertää Kap Horn jälleen kerran ja kiertää koko maailma ajaa miehistön murtumispisteeseen.

Kapina

Miehistön aggressiivisemmat jäsenet käyttävät hyväkseen Christianin Blighia kohtaan tuntemaa halveksuntaa ja taivuttelevat Christianin ottamaan laivan haltuunsa. Bligh revitään ylös sängystä ja pidätetään yhdessä niiden miehistön jäsenten kanssa, joiden arvellaan olevan uskollisia kapteenilleen. Kapinalliset pakottavat vankinsa astumaan aluksen yhteen soutuveneeseen antaen näille vain vähän tarvikkeita. Sitten he jättävät veneen ajelehtimaan yksin merelle.

Vapaudestaan riemastunut miehistö (tosin Christian tuntee syyllisyyttä ja käsittää tekojensa seuraukset) purjehtii naiivisti takaisin Tahitille hakeakseen tyttöystävänsä, vaimonsa ja alkuasukasystävänsä mukaansa. Kuningas Tynah (Wi Kuki Kaa) kuitenkin järkyttyy saadessaan kuulla laivan kapinasta. Hän kertoo kapinallisille, että heidän oleskelunsa saarella voi mahdollisesti johtaa siihen, että kuningas Yrjö julistaa sodan Tahitille ja sen asukkaille. Miehistö käsittää kuninkaan puhuvan totta, ja vaikka osa heistä jääkin saarelle, he alkavat kerätä tarvikkeita purjehtiakseen turvaan. Christian anoo Tynahia antamaan Mauatualle mahdollisuuden päättää omasta kohtalostaan. Tynah suostuu, ja Mauatua päättää lähteä Christianin mukaan sen sijaan, että jäisi saarelle isänsä luokse.

Blighin matka

Bligh on rohkea ja erinomainen merimies – ja saanut jälleen takaisin hyvän luonteensa sekä johtajankykynsä – ja johdattaakin miehensä menestyksekkäästi sivistyksen pariin pelottavan merimatkan päätteeksi. Yksi miehistä sai surmansa alkuasukkaiden käsissä, kun he pysähtyivät eräälle vihamieliselle saarelle keräämään lisää tarvikkeita.

Bountyn viimeinen matka

Turvapaikan löytäminen osoittautuu varsin pitkäkestoiseksi ja miltei mahdottomaksi tehtäväksi, kun miehistö saa tietää, että heidän peräänsä lähetetyt Britannian kuninkaallisen laivaston alukset aikovat tutkia kaikki tunnetut saaret ja rannikot löytääkseen heidät. Tässä vaiheessa kaikki Bountylla olevat miehistön jäsenet ovat niin turhautuneita, että ovat valmiita kapinoimaan Christiania vastaan kääntääkseen aluksen kokan takaisin kohti Tahitia. Kun Christian pakottaa miehistön jatkamaan matkaa eteenpäin, he löytävät lopulta Pitcairnin: Christian tajuaa Pitcairnin olevan briteille vielä tuntematon saari. Christian huomaa merikorteistaan, että saaren näki ensimmäisenä eräs Pitcairn-niminen merimies mutta että saarelle ei ole koskaan rantauduttu, koska rantautumiseen sopivaa kohtaa ei löydetty. Saaren sijainti on merkitty vain leveysasteella; tarkan pituusasteen puuttuminen merkitsee sitä, että saari on tuntematon ja näin ollen miehistön paras mahdollisuus välttää Kuninkaallinen laivasto.

Miehistö polttaa Bountyn estääkseen Kuninkaallista laivastoa löytämästä sitä, ja samaan aikaan toisaalla Bligh joutuu sotaoikeuteen. Oikeus kuitenkin katsoo, ettei Bligh ole vastuussa Bountyn menetyksestä, ja ylistää tämän kykyä seilata meren halki pienessä soutuveneessä. Fletcher Christian ja hänen miehensä käsittävät, etteivät he voi enää koskaan palata takaisin Englantiin.

Neuvonantaja Stephan Walters vastasi elokuvan historiallisista yksityiskohdista. Ohjaaja Roger Donaldson on sanonut että taiteellisia vapauksia otettiin siellä, mihin ei löydetty varsinaisia todisteita

• Amiraali Hood esiintyy Bligh'n sotaoikeuden istunnossa. Todellisuudessa Hood oli mukana väitettyjen kapinoitsijoiden oikeudenistunnossa 1792, muttei Bligh'n vuonna 1790. Lisäksi molemmat sotaoikeuden istunnot pidettiin ankkuroiduissa sotalaivoissa.
• Dialogissa mainitaan Australia, joka sai sen nimen vasta vuosikymmentä myöhemmin. Kyseisenä aikana se tunnettiin "Uutena Hollantina". Bligh mainitsee 'Uuden Hollannin' keskusteltaessa mitä hän tekee miehistönvalinnan jälkeen.
• Bountyn lokikirjan otsikkona on "H.M.A.V. Bounty, her log" etu- ja ensimmäisellä sivulla ennen kuin Bligh tekee lokikirjaan ensimmäiset merkintänsä 23. joulukuuta 1787 merellä. Alkuperäinen lokikirja, jota säilytetään Uuden Etelä-Walesin valtionarkistossa, sisältää tekstin 'Bounty's Log' Bligh'n käsialalla.^[3]
• Elokuvassa kapinan yhdeksi kipinäksi sanotaan Bligh'n päätös tehdä toinen yritys kiertää Kap Horn ja siten kiertää koko maapallo. Bligh'lla oli tarkat määräykset ^[4] viedä leipäpuun taimet Seurasaarilta Jamaikalle purjehtien Endeavour-salmen, Sundasalmen ja Hyväntoivonniemen kautta, ja kerätä muitakin hyödyllisiä taimia matkalla. Yritys matkata Kap Hornin kautta olisi vaarantanut trooppisten kasvintaimien elossasäilymisen, koska kyseisellä reitillä lämpötila laskee alas kuljettaessa lähellä Antarktista.