Auguste Bravais

Auguste Bravais
Henkilötiedot
Syntynyt	8. helmikuuta 1811 Annonay, Ardèche, Ranska
Kuollut	7. marraskuuta 1863 (52 vuotta) Le Chesnay, Île-de-France, Ranska
Koulutus ja ura
Tutkimusalue	Fysiikka
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Auguste Bravais (8. helmikuuta 1811 Annonay, Ardèche, Ranska – 7. marraskuuta 1863 Le Chesnay, Île-de-France, Ranska) oli ranskalainen monipuolinen fyysikko, joka tunnetaan työstään kristallografian alalla. Bravais'n hilat on nimetty hänen mukaansa.^[1][2]

Bravais suoritti klassisen koulutuksen Collège Stanislasissa Pariisissa ja väitteli tohtoriksi Lyonissa vuonna 1837. Hän oli ensin merivoimien upseeri, sitten tähtitieteen professori Lyonin yliopistossa. Vuonna 1845 hänet nimitettiin fysiikan professoriksi École Polytechniqueen. Vuonna 1854 hänet otettiin Pariisin Académie des Sciencesin maantieteen ja merenkulun jaostoon.^[1][2]

Hänen tieteelliseen toimintaansa kuului erityisesti meteorologian ja kristallografian parissa työskentelyä, jota varten hän teki tieteellisiä matkoja eri puolille maailmaa. Laivastossa hän osallistui hydrografisiin tutkimuksiin Algerian rannikolla. Hän oli mukana suuressa ranskalaisessa retkikunnassa, joka lähetettiin Färsaarille, Pohjois-Skandinaviaan ja Islantiin vuosina 1838-1840, ja jossa Bravais kiinnitti huomiota maankohoamisilmiöön ja arktiseen ilmastoon. Lars Levi Laestadius toimi ranskalaisten oppaana Lapissa.^[1][2]

Bravais herätti uudelleen kiinnostuksen kiteiden ulkoisten muotojen ja niiden sisäisten rakenteiden tutkimiseen. Vuonna 1850 hän todisti, että on olemassa 14 mahdollista kidehilatyyppiä. Lukuisat muut kirjat ja artikkelit kuvastavat Bravais'n tutkimuksia erilaisista aiheista kuin magnetismi, tilastotiede, revontulet, haloilmiö, kasvimaantiede, tähtitiede ja hydrografia.^[2][1][3][4]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Auguste Bravais Wikimedia Commonsissa