Laajavuori

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 22. syyskuuta 2024 kello 14.41 käyttäjän MAQuire (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee mäkeä Jyväskylässä. Laajavuori on myös samanniminen asuinalue.
Laajavuoren laskettelurinne talvella.
Laajavuoren metsät hyppyrin nokan tasolta kuvattuna. Alhaalla näkyy Tuomiojärvi ja sen takaa Jyväskylän keskusta.

Laajavuori on mäki Jyväskylässä Kortepohjan asuinalueen vieressä. Alue on vain muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta, ja siellä on laskettelu- ja vapaa-aikakeskus: Laajavuoren hiihtokeskus eli Hiihtokeskus Laajis. Laajavuoren lähellä on Vuorilampi-niminen pieni lampi. Laajavuori kohoaa hyppyrimäkien ja hissien yläasemien välissä lähes 227 metrin korkeuteen.[1][2] Laajavuoren alueella sijaitsee myös Matti Nykäsen mäki.

Jyväskylän päättäjät suunnittelivat alueelle hiihtokeskusta vuodesta 1954 alkaen. Sen rakentaminen alkoi vuonna 1961. Ensimmäinen laskettelurinne (nykyinen kilparinne) avattiin 13. tammikuuta 1963. Hissin pituus oli 250 metriä, ja nousu maksoi ensimmäisenä talvena 30 penniä. Murtomaahiihtäjien tukikohtana oli Jyväskylän Hiihtoseuran maja. Suurempi ”kansanrinne” avattiin laskettelijoiden käyttöön vuonna 1966. Hyppyrimäki valmistui 1965 ja se nimettiin Matti Nykäsen mäeksi 22. helmikuuta 1988. Laajavuoren rallipolulla ajettiin vuosittain Suomen rallin erikoiskoe vuosina 1972–1996. Jyväskylän kaupunki myi laskettelukeskuksen ja vuokrasi sen alueet yksityisille yrityksille vuonna 2011.[3]

Laajavuori on ollut yksi Struven ketjun mittauspisteistä vuodelta 1834. Mittauspisteen merkkejä ei ole enää näkyvissä, lähin näkyvä piste on noin viisi kilometriä etelämpänä Keljossa sijaitseva Roninmäki.[4]

Nykyiset palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdeksän laskettelurinteen lisäksi on tarjolla kilparinne sekä kaksi lastenrinnettä. Hiihtolatuja on yhteensä 62 kilometrin edestä. Talvisin alueella on järjestetty muun muassa hiihtosuunnistuskilpailuja. Laajavuoren aktiviteetteihin on jo useamman vuoden ajan kuulunut myös alamäkiluistelurata. Laajavuoren radalla on järjestetty vuosina 2016–2019 kansainvälisiä Red Bull Crashed Ice -osakilpailuja. Ravintola- ja majoituspalvelut löytyvät Retkeilyhotelli Laajiksesta mäen juurelta sekä parin sadan metrin päässä sijaitsevasta Kylpylähotelli Laajavuoresta. Läheiseltä Vuorilammelta voi vuokrata savusaunaa. Alueella toimii lisäksi 88-paikkainen Caravan-alue matkailuvaunuille.

Kesäisin Laajavuoressa voi ulkoilla lenkkeilypoluilla ja ajaa maastopyörillä. Vuodesta 2014 alueella on ollut köysiseikkailupuisto. Seikkailupuistoon on rakennettu sen jälkeen vielä lisää ratoja, joista viimeisin avautui vuonna 2018. Laajavuoressa järjestetään myös maastopyörä- sekä alamäkiajokisoja. Tarjolla on myös maksullinen 18-väyläinen frisbeegolfrata, ja läheisellä Vuorilammella pienempi ilmainen rata.

  1. Kolmiopiste 2521 Jyväskylän kaupungin www-kartta. Jyväskylän karttapalvelu. Arkistoitu 1.12.2012. Viitattu 20.7.2010.
  2. Laajavuori; Kansalaisen karttapaikka
  3. Ojala, Jaana – Toivanen, Irmeli: "Hississä olo on oma elämyksensä". Keskisuomalainen, 14.1.2013, s. 6–7. Jyväskylä: Keskisuomalainen Oy. ISSN 0356-1402
  4. Muinaisjäännösrekisteri: Laajavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 1.7.2010. Museovirasto. Viitattu 22.6.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.