Ahl al-Bait

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Ahl al-Bait: Keskellä Allahin kalligrafia, sen ympärillä Muhammed (ylhäällä) ja myötäpäivään Ali, Fatima, Hassan ja Husain. Nimet on kirjoitettu yhteen sidottuna ns. ligatuuritekstinä.

Ahl al-Bait tarkoittaa yleensä Islamin profeetta Muhammedin talonväkeä, hänen perhettään.

Shiialaisuudessa käsite Muhammedin talonväestä on tärkeä. Shiialaiset näkevät itsensä Muhammedin seuraajina hänen talonväkensä kautta, johon kuuluvat Muhammed itse, hänen tyttärensä Fatima ja ottopoikansa Ali sekä näiden lapset Hasan ja Husain, jotka kaikki tunnetaan yhteisnimellä Ahl al-Kisa. Talonväkeen kuuluvat myös shiialaisuuden kaksitoista imaamia Muhammedin jälkeläisinä.

Sunni-islamissa talonväkeen kuuluvat Muhammedin vaimot, hänen poikansa Qasim, Abdullah ja Ibrahim, hänen tyttärensä Zainab, Ruqayyah, Umm Kulthum ja Fatima, ottopoika Ali ja tämän Fatiman kanssa saamat lapset Hasan ja Husain

Laajimman tulkinnan mukaan talonväkeen kuuluvat myös Muhammedin isänpuoleiset sedät Abu Talib ja al-Abbas jälkeläisineen. Kuuluisat uskonoppineen Malik ibn Anas ja Abu Hanifa laskevat mukaan myös koko Banu Hashim -klaanin.

Yhteys Muhammediin

Sukulaisuus profeetta Muhammediin muodostui islamilaisessa maailmassa tärkeäksi henkilön arvon mittariksi. Toinen mittari oli esi-isän mahdollisimman varhainen kääntyminen islamiin. Kun Ibn Ishaq kirjoitti Bagdadissa 760-luvulla Muhammedin ensimmäisen elämäkerran, hän samalla asetti arabisukuja arvojärjestykseen kertomalla kuka oli "ensimmäisenä" kääntynyt islamiin tai missä järjestyksessä oli puristettu Muhammedin kättä.[1][2]

Muhammedin sukulaisista käytetään nimitystä sharif tai sayyid. Nykyaikana profeetta Muhammedin sukulaisiksi ovat julistautuneet muun muassa Marokon kuningas Ḥassan II, Jordanian kuningas Hussein ja Irakin presidentti Ṣaddam Hussein.[3]

Sukulaisuuden aitous

Islamilaisia 600-luvulle ulottuvia sukuselvityksiä voi pitää myös keksittyinä, sillä perimätietoa Muhammedista alettiin kirjata muistiin vasta yli sata vuotta Muhammedin ilmoitetun kuoleman jälkeen. On myös epätodennäköistä, että valtavalla joukolla muslimeita Persiasta, Turkista, Afrikasta, Pakistanista ja Intiasta olisi Mekan Quraiš -heimoon ulottuvia sukusiteitä. Kyse olikin siitä, että korkeissa valta-asemissa olevat suvut julistautuivat Muhammedin sukulaisiksi lisätäkseen arvovaltaansa. Tällaisia väitteitä oli toisaalta mahdoton todistaa vääriksi. [4]

Katso myös

Lähteet

  • Jansen, Hans: Mohammed. Eine Biografie. Mûnchen: Verlag C.H. Beck, 2008. ISBN 978-3-406-56858-9 (saksaksi)
  • Nevo, Y. E. & Koren, J: Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state. Amherst, NY: Prometheus Books, 2003). ISBN 1-59102-083-2
  • Robinson, David: Muslim Societies in African History. Cambridge University Press, 2011 (1. painos 2004). ISBN 978-0-521-53366-9 (englanniksi)

Viitteet

  1. Nevo & Koren 2003, s. 345
  2. Jansen 2008, s. 204
  3. Editors: Ahl al-Bayt Encyclopaedia Britannica.
  4. Robinson 2011, s. 49–52

Aiheesta muualla