Oesch

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 5. lokakuuta 2024 kello 09.49 käyttäjän Laurikainen (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oesch
Kotipaikka Château-d’Œx, Vaudin Kantoni, Sveitsi
Alkukoti Alankomaat, Pohjois-Brabantin provinssi, nykynen Boxtellin kunta, Esch-kylä
Aktiivisena Oesch Sveitsin haara noin 1300-luvulta lähtien
Ala Sveitsiläinen porvarillinen, aristokraattinen patriisi suku 1407
Perustaja Esch (klaani)
Kotisivu https://www.oesch-history.ch/
Château-d’Œx ([ʃɑto dɛ]) on kunta Sveitsin Vaudin kantonissa. Se sijaitsee Riviera-Pays-d’Enhaut’n kaupunginosassa. Aiemmin kunnasta on käytetty myös saksankielisiä nimityksiä Ösch ja Oesch.[1][2]

Oesch (saks. Esch , Ösch tai Ös) on Luxemburgista (nähtävästi Esch-sur-Alzetten kantonista) lähtöisin oleva suku.[3] Suku on levittäytynyt muuassa Suomeen, Sveitsiin, Pohjois-Amerikkaan, Ranskaan ja Englantiin.[4] Suvun sveitsiläinen haara on Château-d’Œxin kunnasta kotoisin oleva alun perin talonpoikainen,[5] mutta 1407-luvulla Sveitsin porvarisaatelistoon korotettu patriisi- ja virkamiessuku.

Oesch:n sukunimi on peräisin Esch alkuisesta nimestä, suku on Sveitsissä laajalle levinnyt suku, jonka alkuperä on Sveitsin Oberlangeneggin kunnasta, minkä mukaan myös kunta on saanut nimensä.[6][7] Oesch tai Ösch on suvun mukaan nimetty Château-d’Œxin kunta[8][9][10] sekä Balgachan kunta.[11][12][13][14]

Suvun historia

Karttakuva vuodelta 1867 Hollannin, Pohjois -Brabantin, nykyisen Boxtelin provinssista, Esch kylästä. (karttakuva)

Suvun kaukaiset esivanhemmat ovat Luxemburgin Esch-sur-Alzetten kunnasta. Saksalaiset Eschit olivat hollantilaisten merenkulkijoiden, Burgundin herttuakunnan valloittamien siirtokuntien sveitsiläisten siirtomaiden perustajasukua kuten Château-d’Œx. Esch ja Oesch.[15]

Oeschin suvun historiassa on toiminut lukuisia kristittyjä protestattisen kirkkokunnan baptistipappeja, jotka ovat lähtöisin anglosaksisista maista ja ovat levittäytyneet viemällä uskonaatteita Saksaan, Sveitsiin sekä Amerikan Yhdysvaltoihin.

Esch-suvun tiedetään vaikuttavan useassa maassa, sukua on levinnyt anglosaksisiin maihin kuten Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Englantiin sekä lisäksi Ranskaan ja Sveitsiin ja Sveitsistä Suomeen.

Sveitsissä sijaitseva Oeschinenhorn ja Oeschine järvi (saksaksi: Oeschinensee) on nimetty Oesch:in suvun mukaan.[16]
Kandersteg, Bernin Oberland, Bernin alpit, Koordinaatit: ( 46° 29′ 54″ N, 7° 43′ 37″ E )

Esch-klaanisuvusta on löydetty ensimmäisiä merkintöjä Brabantin herttuakunnasta, Hollannin Pohjois -Brabantin maakunnasta Eschin kylästä, joka nyttemmin on liitetty Boxtelin kuntaan. Eschin kunta on tunnettu noin vuodesta 700 saakka. Sukunimi viittaa jalosukuisiin tuhkapuihin, saarniin (engl. ash tree). Nimi Esch on anglosaksista alkuperää.[17]

Sveitsiin suku saapui, kun Burgundin herttua Berthold V, Duke of Zähringen (1160–1218),[18] valtasi Bernin Oberlandin ja Luzern-järven alueet kukistaen Oberlangeneggin paronit ja herrat vuosina 1179–1190 käydyn sodan aikana.lähde?

Murrosvaiheita vuodelta 1407

Suvun miehet osallistuivat lukuisiin paikallisesti käytyihin kiistoihin ja sotatoimiin paikallisia aatelisia sekä heidän sotilaitaan vastaan, talonpojat ja porvarit puolustivat kiivaasti omia paikallisia valtaoikeuksia, sillä talonpojillakin oli säädyllensä kuuluvia erioikeuksia. Valtataisteluiden myötä jotkut suvun talonpojista kohosivat valtaapitäviksi porvareiksi useissa kantoneissa. Sanalaiset ja Oeschin suku sopivat vuonna 1407 erityisestä porvarioikeudesta Bernin kaupungin kanssa.

Greyerzin linnanherra sekä Greyerzin kunnan kreivi Michel de Gruyère (noin 1510–1575) ei hyväksynyt sopimusta ja määräsi linnanvoutina toimineen Oesch:in sekä joukon sanalaisia pidätettäviksi. Heidät vietiin Belgiassa sijaitsevaan Blankenburgin kaupungin vankilaan. Oeschien ja sanalaisten avuksi saapui berniläisiä miehiä Thunista, Frutigenista ja Siebenthalista (Simmenthal), ja he valloittivat Jonin ja Rothenburgin linnat. Sotaa ja riitelyä jatkui vielä puoli vuotta. Rauha solmittiin Valaliiton ja Baselin lähettilään välityksellä.

Berniläiset lähtivät 22. elokuuta 1407 rankaisemaan oeschiläisiä, mutta kreivi esti sodan, sillä hän pyysi armoa sukulaisilleen tarjoten berniläisille rauhanrahaa, jonka hän sitten peri oeschiläisiltä. Rauhan välittäjänä toimivat Baselin roomalaiskatollinen piispa Humbert von Neuenburg (1395–1417) sekä Baselin ja Fribourgin kaupungit.

Vuosiluku 1407 on myös Oesch-suvun sukuvaakunassa.

Greyerzin linna (saks. Schloss Greyerz) ja Tschudin Gruieraksi nimittämä kaupunki sijaitsivat Sanen juurella, Sana-joen varrella kaksi peninkulmaa Saksan Freyburgista. Kiistat jatkuivat vielä vuonna 1502, riitaa oli kreivin, oeschiläisten ja berniläisiin kuuluvien oriungilaisten kesken.

Oeschin suku on vuosisatojen ajan saanut elantonsa maanviljelystä ja karjanhoidosta. Heidän laitumensa sijaitsevat Alpeilla, ja kotieläiminään he pitivät etupäässä lampaita ja nautoja. Niistä he saivat lihaa ja maitoa, lampaista myös villaa. Sekä lehmän että lampaan maidosta valmistetaan myös juustoa.

Oesch-suku maittain

Pohjois-Amerikassa

Amish-mennoniitti Daniel Oesch oli syntynyt vuonna 1705. Hänellä oli sukulaisia Sveitsin Oberlangeneggin kunnassa, Daniel asui Kirschin bacherhofin-kartanossa läheisen Zweibruckenin kaupunginosassa, silloisessa Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa. 1742. Daniel oli naimisissa Barbara Leyenbergerin kanssa, perheessä tiedettiin olevan vähintään kolme lasta: Joseph Oesch, Christian Oesch ja Susanna Oesch.[19][20]

John Oesch (1792–1850) oli kotoisin Baijerista Waterloo kunnasta, josta hän muutti Kanadan Ontario provinssiin. Siellä hänet vihittiin saarnaajaksi vuonna 1829 ja piispaksi viisi vuotta myöhemmin. Seitsemän Oesch-perhettä muutti mennoniittiviljelijöiksi Kanadaan, ja perheet elävät uskonnollisessa amissiyhteisössä. Johan Oesch kuoli 12. maaliskuuta 1850, (58–59-vuotiaana). Hänet ja hänen puolisonsa on haudattu Kanadan Ontariossa sijaitsevalle Lakeviewin mennoniittien hautausmaalle.[21][20][22]

Sveitsissä

Sveitsin historiassa Esch-klaani osallistui Zähringenin herttuan Berthold V:n (1160–1218) johtamaan Bernin Oberlandin, Luzern-järven valtaukseen kukistamalla Oberlangeneggin paronit ja herrat noin vuoden 1179–1190 välisenä aikana. Bernin kaupunki sai sodan jälkeen vuoden 1191 liittosopimuksella kantonin aseman.lähde?

Suku on levittäytynyt laajalle eri puolille Sveitsiä. Suvun sveitsiläinen haara tulee lähinnä Ranskasta ja saksankielisiltä alueita kuten Belgiasta ja Luxemburgista. Sukunimi tulee saksankielisestä sanasta tuhkapuu, joka viittaa jalosukuisiin Ranskan-saksalaiseen Burgundiin ja sen Lord-Esch sukuun.lähde?

Suomessa

Yksi suvun isälinjainen talonpoika on vuodesta 1879 lähtien asunut Suomessa, Suomeen muutti valtion palkkaamana meijeri- ja karjatalouden ohjaaja Christian Oesch, joka oli kotoisin Thunin hallintoalueelta, Unterlangeneggin kunnasta, Schwarzeneggin kylästä. Oesch perusti Tohmajärvelle voi- ja juustomeijerin, jota myöhemmin laajensi toimintaansa Hämeeseen, Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen.[23][24]

Christian Oesch meni avioliittoon sveitsiläissyntyisen Anna Barbara o.s. Stegmannin kanssa. Perheen lapsista kuudenneksi vanhin poika oli Karl Lennart, myöhemmin jääkärikenraali, joka tunnettiin paikkakunnalla ”Juusto-Össin poikana”.[25] Perheen kotiopettajana toimi kirjailija Jalmari Finne, jonka teos Kiljusen herrasväki on saanut innoituksensa perheen elämästä.[26]

Tohmajärven keskustassa sijaitsevat Oeschintie ja Oeschinkuja, joista jälkimmäinen kulkee Oeschin entisen juustomeijerin tuntumasta.

Sukuvaakuna

Oesch sukutaulu vuodelta 1407.[27][28]

Pääotsikko: Porvarisvaakuna

Oeschin sveitsiläinen sukuvaakuna (porvarisvaakuna) on peräisin vuodelta 1407, kun talonpojat sopivat erityisestä porvarioikeudesta Bernin kaupungin kanssa. Myöhemmin vaakunan kilvet ovat rekisteröity Sveitsissä Bernin kantonin valtionarkiston vaakunoita ylläpidettävään rekisteriin numerolla ja nimellä: Oesch von Oberlangenegg sekä rekisteriin kirjatun vuosiluvun mukaan. Suvun mieshaarat ovat edustettuina jokainen omalla (Von)[29] alkuisella kilvellä.[12]

Oeschin suvun yksi miesjälkeläinen on tunnustettu kannuksen ritariksi Sveitsissä tai Ranskassa sotilasasioistaan, tämän vaakunasta ei ole tietoa.

Allianssivaakuna

Oesch suvulla on Allianassivaakuna tunnus jossa kaksi karhunpoikaa ovat kilvenkantajina jalustaisella postametilla ja kannattelevat kilpeä ristikkäin kahdella pitkävartisella hilparilla, joiden yläpäässä liehuu Sveitsin valtion ja Bernin kantonin lipput. Vaakunan jalustassa sen latinankielinen motto Vi veri universum vivus vici tarkoittaa "Totuuden voimalla minä elän, mutta olen voittanut maailmankaikkeuden".

Vaakunan heraldinen selitys:

Pääotsikko: Vaakunan heraldiikka kuvailtuna heraldisella selityksellä

Maalattua taustaa vasten Hopeinen luunuoli josta nousee sinisenä peitettyä taustaa vasten muodostunut kultainen kuu, jonka oikealla puolella nouseva kuusikärkinen kultainen tähti. Pistokypärä. Kypäränpeite: Sininen, vuoripuoli kultaa. Lakipunos: Kultaa ja sinistä. Kypäränkoriste: kolme strutsin sulkaa.

Oesch, Oberlangenegg. rekisteröinti vuodelta 1800.[27][28][30]

Oesch-suvun vaakunat

Sveitsi, Bernin valtion arkistolaitoksen sukuvaakunoiden– online luettelo
FW 4695 Oesch, Oberlangenegg, 1848 (Archiveinheit)
FW 4696 Oesch, Oberlangenegg, 1871 (Archiveinheit)
FW 4697 Oesch, Oberlangenegg, 1925 (Archiveinheit)
FW 4698 Oesch, Oberlangenegg, 1934 (Archiveinheit)
FW 4699 Oesch, Oberlangenegg, 1962 (Archiveinheit)
FW 4700 Oesch, Oberlangenegg, 1800 (Archiveinheit)
Perhevaakunat
Oesch: Allianssi vaakuna
Oesch: Sukuvaakuna
Oesch: Sukuvaakunoiden katalogi

Suvun merkittäviä jäseniä

Karl Lennard Oesch, suomalainen kenraaliluutnantti, apulaissisäministeri,[31] ja mannerheim ristin 2 lk. ritari (no.131). [32][33][34][35][36]

Lähteet:[37]

Sveitsissä

Pohjois-Amerikassa

Suomessa

Muita sukulaisuuksia

Suvun Sveitsiläiset kunnat

Lähteet:[14][28][71][72]

Suvun aluekartat

  1. Oesch kartta[73]
  2. Oesch kartta[74]

Julkiset arkistotietokannat

Lähteet

  1. t. g. glass collection — Château-d'Œx (CH) www.thomasgraz.net. Viitattu 16.6.2024.
  2. a b Joker SVG Helper, Karttahaun hakusana; Château-d’Œx ortsnamen.ch. ”Alémanique Ösch remonte à une adaptaatio oral de la forme romane médiévale, écrite Oyz , Oez jne. (Glatthard 1977a: 165). | Les attestations de 1040 Ogo (Jaccard 1906: 313) ja Osgo (Zimmerli II, 142) ne semblent pas consulter le lieu mais la région du Pays-d'Enhaut (Besse 1997: 85). Ancienne appellation alémanique: Ösch .” Viitattu 9.9.2024. (saksa)
  3. Sukuhistoriallinen nimitieto (verkkosivun kuva.ch) Oesch-historia. ”Irlannista löydetty asiakirja vastaanotettu: Walter Oesch, Thun / 2009” Viitattu 16.1.2024. Saksankielinen
  4. Auswanderungen www.oesch-history.ch. Viitattu 16.1.2024.
  5. Vaudin kantonin poliittinen kunta Pays-d'Enhautin alueella. hls-dhs-dss.ch. Viitattu 01.11.2023.
  6. Z 320.205 Oesch, Emil, Dr. phil., von Oberlangenegg BE, in Kilchberg, 1915.08-1916.11 (Dossier) State Archives of Zurich ONLINE CATALOGUE. Viitattu 21.9.2024. (englanniksi)
  7. Oesch (Oberlangenegg) Online-Inventar des Staatsarchivs des Kantons BernZur Startseite. Viitattu 21.9.2024. (saksa)
  8. Vereinbarung zwischen Bern und den Landleuten von Saanen und Oesch (Château-d'Oex) über die Herrschaften Ormont und Aigle, die von den Saanern und Oeschern im Burgunderkrieg erobert und zu ihren Handen gebracht haben, was in Bern Missfallen erregt hat. Die Stadt Bern nimmt Herrschaft und hohe und niedere Gerichtsbarkeit zu Ormont und Aigle an sich und gewährt Saanen und Oesch lediglich einen Anteil von einem Drittel an "Rent und Gült" der beiden Herrschaften. Rechtsquellen Saanen, Nr. 49, S. 126-128 Online-Inventar des Staatsarchivs des Kantons BernZur Startseite. 11.12.1475. Viitattu 22.9.2024. (saksa)
  9. 03.03.1408 Vergleich zwischen dem Grafen Anton von Greyerz und der Stadt Bern - vermittelt durch den Bischof von Lausanne (G. de Challant), den Prior von Payerne (Jakob von Montmajeur) und Boten der Städte Basel, Freiburg, Solothurn und Biel - betr. Rückgabe der Schlösser Oesch (Château-d'Oex), Vanel und Jaun und der entsprechenden Landschaften, Leute und Herrschaftsrechte an den Grafen durch Bern. 07.03.1408 Der Graf von Savoyen als Oberlehensherr genehmigt den Vergleich Greyerz-Bern. Vgl. Rechtsquellen Saanen, S. 36 Online-Inventar des Staatsarchivs des Kantons BernZur Startseite. 3.3.1408. Viitattu 22.9.2024. (saksa)
  10. oesch oesch-history.ch.
  11. Familienwappen www.oesch-history.ch. Viitattu 24.9.2024.
  12. a b Sveitsin sukututkimus-heraldinen verkkokatalogi (Oesch) chgh.ch. Viitattu 17.1.2024.
  13. OESCH von Balgach SG www.chgh.ch. Viitattu 24.9.2024.
  14. a b oesch oesch-history.ch.
  15. Online-Inventar des Staatsarchivs des Kantons Bern Online-Inventar des Staatsarchivs des Kantons BernZur Startseite. 11.12.1475. Viitattu 15.9.2024. (saksa)
  16. Oesch sukuseura: Lehden verkkoliite alppitorvi sukuseuraoesch.files.wordpress.com. 2015 helmikuu.
  17. Zoekresultaten etymologiebank.nl. Viitattu 25.6.2024.
  18. Berthold V | duke of Zähringen | Britannica www.britannica.com. Viitattu 8.9.2024. (englanniksi)
  19. a b Die Mennonitenfamilie Esch (Ösch) im Gebiet um Zweibrücken und Saarburg rpb.lobid.org. Viitattu 30.9.2024.
  20. a b The origin of Daniel Oesch rpb.lobid.org. Viitattu 30.9.2024.
  21. a b John Oesch (1791-1850) - Find a Grave Memorial www.findagrave.com. Viitattu 20.6.2024. (englanniksi)
  22. a b Oesch Reunion 3 (6) The Salem News. 17.8.1971. Viitattu 20.6.2024.
  23. Etusivu Ruhan Meijeri. ”Vasta 19-vuotias Christian Oesch saapui Sveitsistä Suomeen Valkjärvelle vuonna 1879 valtion palkkaamaksi meijeri- ja karjatalouden ohjaajaksi. Myöhemmin hän toimi Itä-Suomessa useassa eri meijerissä vuokraajana, kunnes perusti vuonna 1895 ”Christian Oesch’n voi- ja juustomeijerin” Tohmajärvelle. Sen yhteydessä toimi valtion käytännöllis-tietopuolinen meijerikoulu, jota Christian johti muiden töittensä ohessa. 1900-luvun alussa hän laajensi meijeritoimintaa aina Hämeeseen Iittalaan asti.” Viitattu 28.7.2024.
  24. 25.11.1930 Lahti no 135, s. 2 (Isännöitsijä Kistian Oesch, 70-vuotias.) digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 28.7.2024.
  25. KIRJAT | "Etkös sie ou sen Juusto-Össin poeka?"Etäinen muotokuva sankarikenraalista Helsingin Sanomat. 12.12.1998. Viitattu 22.9.2024.
  26. Kiljusen herrasväki kiinnostaa Joensuussa - esityksiä pieneltä näyttämöltä suurelle näyttämölle Yle Uutiset. 7.4.2014. ”– Jalmari Finne on ollut Tohmajärvellä asuneen Oeschin perheen kotiopettajana ja Kiljusten esikuvana on kertoman mukaan tämä perhe. – Lurun eli Lennartin esikuva lienee siis ollut Karl Lennart Oesch, josta sittemmin tuli mm. Mannerheim-ristin ritari ja kenraaliluutnantti, kertoo Riikonen.” Viitattu 22.9.2024.
  27. a b Oesch, Oberlangenegg Online-Inventar des Staatsarchivs des Kantons BernZur Startseite. 1800. Viitattu 28.9.2024. (saksa)
  28. a b c scopeArchiv - Archivplansuche Online-Inventar des Staatsarchivs des Kantons BernZur Startseite. Viitattu 28.9.2024. (saksa)
  29. Familienwappen www.oesch-history.ch. Viitattu 17.1.2024.
  30. Oesch (Oberlangenegg) oesch-history.ch.
  31. Ministeri Lennart Oesch Valtioneuvosto. Viitattu 22.6.2024.
  32. a b 588 (Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1954) runeberg.org. Viitattu 20.11.2022.
  33. joulukuuta 1939 Finnish trade review no 6, s. 10 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 28.7.2024.
  34. 6.12.1939 Kuva no 25, s. 6 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 28.7.2024.
  35. syyskuuta 1990 Rajamme vartijat no 7, s. 29 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 28.7.2024.
  36. 3.3.1932 Kainuun Sanomat no 25, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Toiseksi sisäministeriksi kenraalimajuri Oesch” Viitattu 28.7.2024.
  37. Esch/Oesch sukuja www.oesch-history.ch. Viitattu 27.9.2024.
  38. Grossweibel hls-dhs-dss.ch.
  39. Johann Rudolf Gruner: Deliciae urbis Bernae. Gedruckt bey Marcus Rordorf, 1732. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.9.2024). (saksa)
  40. Albert Sebastian Oesch | 31 Artworks at Auction | MutualArt www.mutualart.com. Viitattu 5.10.2024. (englanniksi)
  41. Walter Kern: Sebaastian Oesch: ein früh vollendeter St. Galler Maler. Gallus-Stadt: Jahrbuch der Stadt St. Gallen, 1945, -. vsk, s. 29. doi:10.5169/seals-947864 ISSN 0435-0820 Artikkelin verkkoversio.
  42. Oesch, Sebastian | SIK-ISEA Recherche recherche.sik-isea.ch. Viitattu 5.10.2024. (englanniksi)
  43. Taitelija Sebastian Oesch (1893–1920) www.artnet.de. Viitattu 5.10.2024.
  44. Fritz Zillig: Sebastian Oesch. Die Schweiz: schweizerische illustrierte Zeitschrift, 1918, 22. vsk, s. 617. doi:10.5169/seals-575730 Artikkelin verkkoversio.
  45. OESSH | Prime Investiture in Svizzera www.oessh.ch. Viitattu 20.11.2022.
  46. Category:Albert Oesch – Wikimedia Commons commons.wikimedia.org. Viitattu 20.11.2022. (saksa)
  47. Oesch, Albert - SIKART Lexikon zur Kunst in der Schweiz www.sikart.ch. Viitattu 20.11.2022.
  48. Base de données des élites suisses | Oesch, Franz Peter (1943 - 2015) www2.unil.ch. Viitattu 5.10.2024.
  49. Peter Schönenberger: Eine herausragende St. Galler Persönlichkeit St. Galler Tagblatt. 25.8.2015. Viitattu 5.10.2024. (saksa)
  50. Verwaltungsratsmitglied Dr. Franz Peter Oesch verstorben Lindt & Sprüngli. Viitattu 5.10.2024. (englanti)
  51. Prof. Dr. iur. Matthias Oesch www.ivr.uzh.ch. Viitattu 5.10.2024. (saksa)
  52. PORTRAITS – Oesch's die Dritten oeschs-die-dritten.ch. Viitattu 23.9.2024. (englanti)
  53. Melanie Oesch | Actress IMDb. Viitattu 23.9.2024. (englanti)
  54. Oesch, John (1791-1850) – GAMEO gameo.org. Viitattu 20.11.2022.
  55. Tom Oesch - Biography IMDb. Viitattu 23.9.2024. (englanti)
  56. Tom Oesch | Editor, Director, Writer IMDb. Viitattu 23.9.2024. (englanti)
  57. Mannerheim - ylipäällikkö - Oesch www.mannerheim.fi. Viitattu 20.11.2022.
  58. Karl Lennart Oeschin muistomerkki Scwarzenegg www.sotahistoriallisetkohteet.fi. Viitattu 20.11.2022.
  59. Suomen sukututkimusseura: Hietaniemen vanha hautausmaa, Helsinki haudat.genealogia.fi. Arkistoitu 5.6.2021. Viitattu 5.6.2021.
  60. lehtiartikkeli: Karl Lennard Oesch unterlangenegg.ch. Viitattu 22.6.2024. (saksa)
  61. 30.11.1936 Suomen paperi- ja puutavaralehti : Suomen paper... no 22, s. 63 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Ruona Oy, toimitusjohtaja Werner Oesch” Viitattu 3.9.2024.
  62. Emil G. Oesch s.18 (pdf) vuorimiesyhdistys.fi. ”(Emil G. Oesch) Lokakuun 11 p:nä kuoli dipl.ins. Emil Gotthold Oesch.” Viitattu 3.9.2024.
  63. admin: Emil Oesch Ruona 100. Viitattu 20.11.2022.
  64. Ruona Oy — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 3.9.2024.
  65. 30.11.1936 Kauppalehti no 276, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Ruona Oy” Viitattu 3.9.2024.
  66. 1949 Suomalaisten teknikkojen seuran vuosikirja 1949., s. 73 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Oesch Emil G 1920 dipl.ins. Raahe Ruona Oy toimitusjohtaja” Viitattu 3.9.2024.
  67. henkilöhaku, sotasurmat Kansallisarkisto. Viitattu 22.6.2021.
  68. Muistot | Peter Oesch Helsingin Sanomat. 30.12.2007. Viitattu 2.10.2024.
  69. Yrjö Reinilä: In memoriam Peter Oesch. Raahen seutu, 2008, s. 5. ISSN 0789-0796 Artikkelin verkkoversio.
  70. Oesch sukuseura: Menneitä tapahtumia (Kuva 1. Olli Puhakan Mannerheim ristin nimityskirja) sukuseuraoesch.wordpress.com. Viitattu 16.1.2024. Suomenkielinen
  71. Dienstbarkeitsvertrag (Abwasserleitung) mit Zufertigungsbegehren Christian Berger, Gottlieb Oesch und Friedrich Fahrni, alle in der Gemeinde Unterlangenegg, räumen dem Staat Bern zugunsten der Pfrunddomäne Schwarzenegg, für die Zufertigung begehrt wird, das Recht ein, eine Abwasserleitung durch ihr Grundeigentum zu führen. Online-Inventar des Staatsarchivs des Kantons BernZur Startseite. 22.4.1905. Viitattu 2.10.2024. (saksa)
  72. Familiennamen Of-Pf Online-Inventar des Staatsarchivs des Kantons BernZur Startseite. Viitattu 2.10.2024. (saksa)
  73. ohne Titel - Deutsche Digitale Bibliothek www.deutsche-digitale-bibliothek.de. Viitattu 30.9.2024. (saksa)
  74. "Karte über die Lehenäcker und Herrschaftsgüter im Ober-Oesch zu Pflummern" "Karte über die Lehen- und Schloßgüter zu Pflummern" [Nachträglich angebrachter Rückseitentitel - Deutsche Digitale Bibliothek] www.deutsche-digitale-bibliothek.de. Viitattu 30.9.2024. (saksa)
  75. Online- hakuluettelo / (osumat; 118), hakunimellä: Oesch Online-Inventar des Staatsarchivs des Kantons BernZur Startseite. Viitattu 6.9.2024. (saksa)
  76. Online- hakuluettelo / (osumat; 84), hakunimellä: Oesch helveticarchives.ch.
  77. Online- hakuluettelo / (osumat; 240), hakunimellä: Oesch State Archives of Zurich ONLINE CATALOGUE. Viitattu 21.9.2024. (englanniksi)
  78. Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto, Hakusanalla; Oesch, 18497 niteen suvua. digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 9.9.2024.
  79. Finna.fi digitaalinen valokuvakuva arkiston hakutietokanta, hakusana; (Oesch), osumat: 1570. finna.fi.