äskeinen
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]äskeinen (38) (ei vertailuasteita)
- hetki sitten tapahtunut t. (olemassa) ollut
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈæskei̯nen/
- tavutus: äs‧kei‧nen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | äskeinen | äskeiset |
| genetiivi | äskeisen | äskeisten äskeisien |
| partitiivi | äskeistä | äskeisiä |
| akkusatiivi | äskeinen; äskeisen | äskeiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | äskeisessä | äskeisissä |
| elatiivi | äskeisestä | äskeisistä |
| illatiivi | äskeiseen | äskeisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | äskeisellä | äskeisillä |
| ablatiivi | äskeiseltä | äskeisiltä |
| allatiivi | äskeiselle | äskeisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | äskeisenä | äskeisinä |
| translatiivi | äskeiseksi | äskeisiksi |
| abessiivi | äskeisettä | äskeisittä |
| instruktiivi | – | äskeisin |
| komitatiivi | – | äskeisine |
Äskeinen tarkoittaa viimeksi tapahtunutta asiaa.
Käännökset
[muokkaa]1. hetki sitten tapahtunut
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- äskeinen Kielitoimiston sanakirjassa