-ta

Katso myös: -ta-, ta, Ta, TA, tá, tą, tā, tå, -tä, -tä-, tä

-ta

1. takavokaaleja (a, o, u) sisältävän substantiivin tai adjektiivin yksikön heikkoon vartaloon (eli genetiivimuotoon ilman n-kirjainta) liitettävä pääte, jolla muodostetaan verbejä

   viha, viha|n → vihata

   tapa, tava|n → tavata

   kaski, kaske|n → kasketa

   kanki, kange|n → kangeta

   laho, laho|n → lahota

   pato, pado|n → padota

   halu, halu|n → haluta

   vipu, vivu|n → vivuta

2. yksikön partitiivin takavokaalinen taivutuspääte eräissä nominien taivutustyypeissä

-ta

1. takaliite, jolla muodostetaan nominin abessiivimuoto

   maja ('talo') → majata ('talotta')