uni

Katso myös: Uni, uni-

uni (24)

1. unitila, nukkuminen

   Nyt en saa unta, kun söin niin paljon.

2. nukkumisen aikana mielessä koettava asia tai tapahtuma

   Mitä unta näit viime yönä?

3. (arkikieltä) kuvitelma, haave

   Unen näit!

• IPA: /ˈuni/, [ˈuni]

• tavutus: u‧ni

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	uni	unet
genetiivi	unen	unien unten
partitiivi	unta	unia
akkusatiivi	uni; unen	unet
sisäpaikallissijat
inessiivi	unessa	unissa
elatiivi	unesta	unista
illatiivi	uneen	uniin
ulkopaikallissijat
adessiivi	unella	unilla
ablatiivi	unelta	unilta
allatiivi	unelle	unille
muut sijamuodot
essiivi	unena (unna)	unina
translatiivi	uneksi	uniksi
abessiivi	unetta	unitta
instruktiivi	–	unin
komitatiivi	–	unine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	une-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	un-

• unitutkimus

• adjektiivit: unelias, uneton, uninen
• substantiivit: unelma, unikko, unteluus
• verbit: uneksia, uneksua

• ikiuni, kauneusuni, koiranuni, painajaisuni, päiväuni, ruususenuni, talviuni, toiveuni, unenhorre, unenhorros, unenlahja, unennäkö, unenpuute, unensaanti, unentarve, unentutkimus, uniapnea, uniasu, unienselitys, unihalvaus, unihiekka, unihäiriö, unijukka, unikeko, unikuva, unilelu, uniliike, unilukkari, unilääke, unimaito, uniohjaus, unipolygrafia, uniriepu, unissakävelijä, unissakävely, unitabletti, unitauti, unitila, unitutkimus, univelka, valveuni, vilkeuni, yöuni

• nukkua ikuiseen uneen
  1. (kiertoilmaus) kuolla
• olla unessa
  1. nukkua
• olla unten mailla
  1. nukkua
• unta palloon
  1. (arkikieltä) nukkumassa, nukkumaan

• uni Kielitoimiston sanakirjassa
• uni Tieteen termipankissa
• uni Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkelit 1162, 3611, 3614 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

uni (monikko unis)

1. (brittienglantia, puhekieltä) yliopisto

• lyhennös sanasta university

uni

1. (indefiniittinen) gli uni ... gli altri kummatkin, kaikki; toiset ... toiset

   Ho ricevuto sia gli uni che gli altri.

   Olen saanut kummatkin.

   Si deve combinare gli uni con gli altri.

   Ne pitää yhdistää toisiinsa.

ūnī

1. (kardinaaliluku, taivutusmuoto) yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta ūnus
2. (kardinaaliluku, taivutusmuoto) yksikön feminiinin datiivimuoto sanasta ūnus
3. (kardinaaliluku, taivutusmuoto) yksikön neutrin datiivimuoto sanasta ūnus
4. (kardinaaliluku, taivutusmuoto) monikon maskuliinimuoto sanasta ūnus

ūnī

1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ūniō

uni m., unie[luo] f. (monikko unis[luo] m., unies[luo] f.)

1. yhtenäinen, yhdistynyt

   l’opposition unie

2. (tyylistä) yksinkertainen

• uni Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

uni m., unie f. (monikko unis m., unies f.)

1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä unir

uni (gen. une, part. und, adit. unne)

1. uni

   Laps vajab rohkem und kui täiskasvanu.

   Lapsi tarvitsee enemmän unta kuin aikuinen.

• ÕS 2013 tyyppi 20 (süli)

• yksikön illatiivi unne ja unesse

• unesrändamine

• uni Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• uni sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)