tuuli

Katso myös: Tuuli

tuuli (26)

Katso artikkeli Tuuli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

1. (ilmatiede) ilmamassojen paine-eroista johtuva ulkoilman voimakas liike, maanpinnan suuntainen ilmavirtaus

   Myrskyn aikana tuuli yltyi rajuksi ja se kaatoi puita.

2. (arkikieltä) olla jollakin tuulella, olla jklla jonkinlainen mieliala

   Olen joskus hyvällä ja joskus huonolla tuulella. 'Joskus minulla on hyvä ja joskus huono mieliala.'

• IPA: /ˈt̪uːli/
• tavutus: tuu‧li

Sanalla on vastineita etäsukukielissä, tšeremissin tul ’myrsky(tuuli)’, votjakin tel ’myrsky(tuuli); sää’. < mahdolisesti uralilaisen kantakielen *tuxli, vrt. sulka. Uralilaiselle alkumuodolle on esitetty indoeurooppalaista lainalähdettä, *dhuH-li > sanan tuulas balttilainen lainaoriginaali.^[1]

• heikko tuuli
• myrsky
• myötäinen
• tuuleenpyrkivä
• tuulenpuoleinen
• tuulispää
• vastainen
• veto

• adjektiivit: hyväntuulinen, tuuleton, tuulinen
• substantiivit: tuulahdus, tuulisuus
• verbit: tuulettaa, tuulla, tuultaa, tuultua

aamutuuli, aurinkotuuli, avotuuli, etelätuuli, hankatuuli, iltatuuli, itätuuli, juhlatuuli, juttutuuli, kaakkoistuuli, keskituuli, koillistuuli, laitatuuli, loistotuuli, lounaistuuli, lounatuuli, luoteistuuli, länsituuli, maatuuli, menotuuli, merituuli, monsuunituuli, myrskytuuli, myötätuuli, pasaatituuli, pohjatuuli, pohjoistuuli, puhetuuli, purjetuuli, pyörretuuli, samumtuuli, sivutuuli, suvituuli, tuiskutuuli, tuulenarka, tuulenhaistelija, tuulenhenki, tuulenhenkäys, tuulenkaato, tuulenkala, tuulenkare, tuulenpaine, tuulenpesä, tuulenpitävä, tuulenpuoli, tuulenpuuska, tuulenpyörre, tuulensilmä, tuulensulku, tuulensuoja, tuulensuosija, tuulensuunta, tuulentupa, tuulenviima, tuulenvire, tuulenviri, tuuliajo, tuuliasteikko, tuulienergia, tuuligeneraattori, tuulihaka, tuulihattu, tuulihaukka, tuulikaappi, tuulikangas, tuulikannel, tuulikantele, tuulikartta, tuulikello, tuulikorjaus, tuulilasi, tuulilauta, tuulimittari, tuulimoottori, tuulimuna, tuulimylly, tuulipoikkeama, tuulipuisto, tuulipuku, tuulipusero, tuulipussi, tuulipölytys, tuuliruusu, tuulisiiri, tuulisukka, tuulisähkö, tuulitakki, tuulitunneli, tuuliverkko, tuuliviiri, tuulivoima, tuulivoimala, tuulivoimapuisto, tuulivyöhyke, tuuliväänne, tuulivääntö, vastatuuli, ylätuuli, yötuuli

• huipulla tuulee (kuvaannollinen) Kuvastaa johtavan aseman epävakautta.
• ottaa tuulta alleen (jostakin hankkeesta tms.) saada kannatusta
• tuulesta temmattu keksitty, vailla perusteita tai todisteita oleva

• tuuli Kielitoimiston sanakirjassa
• tuuli Tieteen termipankissa
• Artikkelit 237, 420, 3469, 3674 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

tuuli

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoona verbistä tuulla