romani
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]| romani | |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1: | – |
| ISO 639-2: | – |
| ISO 639-3: | rom |
| Wikisanakirja | |
| Aineisto: | Romanin kieli |
- Pohjois-Intiasta aikoinaan lähteneen kiertolaiskansan jäsen, mustalainen, romaniheimon jäsen
- romanin kieli, romanikieli (kielitunnus: rom), indoarjalainen kieli, jota romanit puhuvat
- Suomen romanikieli (kielitunnus: rmf), puhujia Suomessa ja Ruotsissa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈromɑni/
- tavutus: ro‧ma‧ni
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | romani | romanit |
| genetiivi | romanin | romanien romaneiden romaneitten |
| partitiivi | romania | romaneita romaneja |
| akkusatiivi | romani; romanin |
romanit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | romanissa | romaneissa |
| elatiivi | romanista | romaneista |
| illatiivi | romaniin | romaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | romanilla | romaneilla |
| ablatiivi | romanilta | romaneilta |
| allatiivi | romanille | romaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | romanina | romaneina |
| translatiivi | romaniksi | romaneiksi |
| abessiivi | romanitta | romaneitta |
| instruktiivi | – | romanein |
| komitatiivi | – | romaneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | romani- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- romanikielinen rom ('mies', 'ihminen'). Nimitys hyväksyttiin kansanryhmälle romanien konferenssissa Lontoossa 1971.
Käännökset
[muokkaa]1. kielitiede
|
3. henkilö
Liittyvät sanat
[muokkaa]- Kieli
- Suomen romani
- (vanh.) mustalaiskieli
Yhdyssanat
[muokkaa]romanikulttuuri, romanimies, romaniväestö, romaniyhteisö
Aiheesta muualla
[muokkaa]- romani Kielitoimiston sanakirjassa
- romani Tieteen termipankissa
- Artikkeli 2146 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Latina
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]rōmānī
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta rōmānus
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta rōmānus
- (taivutusmuoto) monikon maskuliinin nominatiivimuoto sanasta rōmānus
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6