paalutus
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]paalutus (39)
- toimenpide maapohjan vahvistamiseksi paaluja käyttäen, myös ko. toimenpiteen tuloksena syntynyt rakennelma
- Paalutus on liki ehdoton edellytys heikolle maaperälle rakennettaessa.
- kiintopisteiden merkintä maastoon, myös tällaisten merkintöjen kokonaisuus
- Tulevalle asuinalueelle tehtiin karttasuunnitelman mukainen paalutus teiden ja tonttien merkitsemiseksi maastoon.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpɑːlut̪us/
- tavutus: paa‧lu‧tus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paalutus | paalutukset |
| genetiivi | paalutuksen | paalutusten paalutuksien |
| partitiivi | paalutusta | paalutuksia |
| akkusatiivi | paalutus; paalutuksen |
paalutukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paalutuksessa | paalutuksissa |
| elatiivi | paalutuksesta | paalutuksista |
| illatiivi | paalutukseen | paalutuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paalutuksella | paalutuksilla |
| ablatiivi | paalutukselta | paalutuksilta |
| allatiivi | paalutukselle | paalutuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paalutuksena | paalutuksina |
| translatiivi | paalutukseksi | paalutuksiksi |
| abessiivi | paalutuksetta | paalutuksitta |
| instruktiivi | – | paalutuksin |
| komitatiivi | – | paalutuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paalutukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
paalutus- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. toimenpide maapohjan vahvistamiseki paaluja käyttäen, myös ko. toimenpiteen tuloksena syntynyt rakennelma
|
2. kiintopisteiden merkintä maastoon, myös tällaisten merkintöjen kokonaisuus
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- paalutus Kielitoimiston sanakirjassa