louhija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]louhija (12) (monikko louhijat)
- se, joka louhii
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | louhija | louhijat |
| genetiivi | louhijan | louhijoiden louhijoitten (louhijain) |
| partitiivi | louhijaa | louhijoita |
| akkusatiivi | louhija; louhijan |
louhijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | louhijassa | louhijoissa |
| elatiivi | louhijasta | louhijoista |
| illatiivi | louhijaan | louhijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | louhijalla | louhijoilla |
| ablatiivi | louhijalta | louhijoilta |
| allatiivi | louhijalle | louhijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | louhijana | louhijoina |
| translatiivi | louhijaksi | louhijoiksi |
| abessiivi | louhijatta | louhijoitta |
| instruktiivi | – | louhijoin |
| komitatiivi | – | louhijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | louhija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |