kari

Katso myös: Kari, karı

kari (5)

1. vedenpinnan alla tai vain hieman sen päällä oleva kivi tai kallio, johon veneet tai laivat voivat vahingossa törmätä, matalikko

   Ajoimme karille.

2. pieni, kallioinen tai kalliorantainen saari, käytetään erityisesti paikannimissä
3. (kuvaannollisesti) ongelma tai epäonnistuminen

   Neuvottelut ajoivat karille.

• IPA: /ˈkɑri/, [ˈkɑ̝ri]

• tavutus: ka‧ri

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kari	karit
genetiivi	karin	karien (karein)
partitiivi	karia	kareja
akkusatiivi	kari; karin	karit
sisäpaikallissijat
inessiivi	karissa	kareissa
elatiivi	karista	kareista
illatiivi	kariin	kareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	karilla	kareilla
ablatiivi	karilta	kareilta
allatiivi	karille	kareille
muut sijamuodot
essiivi	karina	kareina
translatiivi	kariksi	kareiksi
abessiivi	karitta	kareitta
instruktiivi	–	karein
komitatiivi	–	kareine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kari-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

vanha germaaninen laina^[1]

• karikkoinen

• adjektiivit: karinen
• substantiivit: karikko
• verbit: kariuttaa, kariutua

karikukko, karilleajo, salakari

arki, raki

• kari Kielitoimiston sanakirjassa

kari, kaksipaikkainen verbi

1. kiertää ympäri, pyörittää

ei käytetä yksinään vaan ainoastaan osana muita sanoja

kari, yksipaikkainen verbi

1. (aaveesta, hirviöstä) kierrellä ympäriinsä, kuljeksia ympäriinsä, maleksia ympäriinsä

• Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
• Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.

kari (gen. karja, part. karja)

1. karja
2. lauma; parvi

• tyyppi 24u (padi) padi

• monikon partitiivi karju ja karjasid

kari (gen. kari, part. kari)

1. kari

   veealused karid – vedenalaiset karit

   laev on karil – laiva on karilla

• ÕS 2018 tyyppi 17 (elu) elu

kari (gen. kari, part. kari)

1. kuri, komento

   kõva kari – kova / ankara komento

• ÕS 2018 tyyppi 17 (elu) elu

• disitpliin

• kari Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• kari sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)