kakata
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]- (arkikieltä) ulostaa
- Pienet lapset voivat vahingossa kakata housuun.
- Kenenkään matkaa ei haittaa ollenkaan, että kakkasimme juuri housuun. (ylioppilaslehti)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑkɑt̪ɑˣ/
- tavutus: ka‧ka‧ta
Etymologia
[muokkaa]sanan kakka vartalosta kaka- ja suffiksista -ta
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: kakkaaminen
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kakata Kielitoimiston sanakirjassa