kuusama
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kuusama (10)
- mikä tahansa kuusamien sukuun (Lonicera) kuuluva kuusamakasvien laji tai sellaisen yksilö
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkuːsɑmɑ/
- tavutus: kuu‧sa‧ma
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuusama | kuusamat |
| genetiivi | kuusaman | kuusamien (kuusamain) |
| partitiivi | kuusamaa | kuusamia |
| akkusatiivi | kuusama; kuusaman |
kuusamat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuusamassa | kuusamissa |
| elatiivi | kuusamasta | kuusamista |
| illatiivi | kuusamaan | kuusamiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuusamalla | kuusamilla |
| ablatiivi | kuusamalta | kuusamilta |
| allatiivi | kuusamalle | kuusamille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuusamana | kuusamina |
| translatiivi | kuusamaksi | kuusamiksi |
| abessiivi | kuusamatta | kuusamitta |
| instruktiivi | – | kuusamin |
| komitatiivi | – | kuusamine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuusama- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |