johdos
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]johdos (39)
- (kielitiede) sanan vartalosta säännöllisesti äänteitä lisäämällä ja muuttamalla kehitetty uusi sana, jonka merkitys muodostuu alkujaan vanhan sanan merkityksen ja johtimien luokkamerkityksien yhdistelystä
- tiede ja tieto ovat tie-sanan johdoksia.
- (kemia) yhdiste, joka on syntynyt toisesta siten, että jokin tämän atomeista on korvautunut toisella atomilla tai yksinkertaisella radikaaliksi kutsutulla atomiryhmällä
- Fraktiotislauksella voidaan tervasta erottaa useita aromaattisia hiilivetyjä ja niiden johdoksia, mm. bentseeniä, naftaleenia ja antraseenia. (opinnot.internetix.fi)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈjohdos/
- tavutus: joh‧dos
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | johdos | johdokset |
| genetiivi | johdoksen | johdosten johdoksien |
| partitiivi | johdosta | johdoksia |
| akkusatiivi | johdos; johdoksen |
johdokset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | johdoksessa | johdoksissa |
| elatiivi | johdoksesta | johdoksista |
| illatiivi | johdokseen | johdoksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | johdoksella | johdoksilla |
| ablatiivi | johdokselta | johdoksilta |
| allatiivi | johdokselle | johdoksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | johdoksena | johdoksina |
| translatiivi | johdokseksi | johdoksiksi |
| abessiivi | johdoksetta | johdoksitta |
| instruktiivi | – | johdoksin |
| komitatiivi | – | johdoksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | johdokse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
johdos- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- VISK: § 155 Johtamisen periaatteista yleisesti
- VISK: Määritelmät: johdos
- johdos Kielitoimiston sanakirjassa
- johdos Tieteen termipankissa