facile

facile (komparatiivi more facile, superlatiivi most facile)

1. (vanhentunut) helppo
2. pinnallinen, kevytmielinen (suhtautumisesta asioihin)

   His facile approach to the task meant the best result would not be achieved.

3. helppo tulla toimeen, miellyttävä

   His facile disposition made him many friends.

facile m./f. (monikko facili[luo] m./f.)

1. helppo

facile m./f. (monikko faciles[luo] m./f.)

1. helppo

• IPA: /fa.sil/

• Näin äännetään alueella: Pariisi, Ranska

• latinan sanasta facilis ’helppo’

• faciliter

• aisé, simple

• ardu, difficile, dur

• adverbit: facilement
• substantiivit: facilité

• facile Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)