nurkka
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]nurkka (10)
- paikka, jossa kaksi seinää kohtaavat
- seistä nurkassa
- paikka, jossa paperin sivut kohtaavat
- Kirjoita se vaikka sinne paperin nurkkaan.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈnurkːɑ/
- tavutus: nurk‧ka
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nurkka | nurkat |
| genetiivi | nurkan | nurkkien (nurkkain) |
| partitiivi | nurkkaa | nurkkia |
| akkusatiivi | nurkka; nurkan |
nurkat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nurkassa | nurkissa |
| elatiivi | nurkasta | nurkista |
| illatiivi | nurkkaan | nurkkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nurkalla | nurkilla |
| ablatiivi | nurkalta | nurkilta |
| allatiivi | nurkalle | nurkille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nurkkana | nurkkina |
| translatiivi | nurkaksi | nurkiksi |
| abessiivi | nurkatta | nurkitta |
| instruktiivi | – | nurkin |
| komitatiivi | – | nurkkine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | nurka- | |
| vahva vartalo | nurkka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]alanurkka, kotinurkka, nurkanvaltaaja, nurkanvaltaus, nurkkahylly, nurkkakaappi, nurkkakivi, nurkkakunta, nurkkakuntainen, nurkkakuntalainen, nurkkalauta, nurkkaliitos, nurkkapöytä, nurkkasalvos, olonurkka, peränurkka, silmänurkka, sisänurkka, sohvannurkka, sohvanurkka, takanurkka, ulkonurkka, ylänurkka
Aiheesta muualla
[muokkaa]- nurkka Kielitoimiston sanakirjassa