mango

Katso myös: Mango, mangó, mangō, mängõ

mango (1)

1. mangopuu, eräs mangojen eli mangopuiden sukuun (Mangifera) kuuluva sumakkikasvien (Anacardiaceae) laji (Mangifera indica) tai sen yksilö
2. mikä tahansa mangopuiden sukuun kuuluva sumakkikasvien laji tai sellaisen yksilö
3. edellisten helposti pilaantuva hedelmä
4. eräs mangojen sukuun (Crossarchus) kuuluva mangustien (Herpestidae) laji (Crossarchus obscurus) tai sen yksilö
5. mikä tahansa mangojen sukuun kuuluva mangustien laji tai sellaisen yksilö

• IPA: /ˈmɑŋːo/, [ˈmɑŋːo̞]

• tavutus: man‧go

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mango	mangot
genetiivi	mangon	mangojen
partitiivi	mangoa	mangoja
akkusatiivi	mango; mangon	mangot
sisäpaikallissijat
inessiivi	mangossa	mangoissa
elatiivi	mangosta	mangoista
illatiivi	mangoon	mangoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mangolla	mangoilla
ablatiivi	mangolta	mangoilta
allatiivi	mangolle	mangoille
muut sijamuodot
essiivi	mangona	mangoina
translatiivi	mangoksi	mangoiksi
abessiivi	mangotta	mangoitta
instruktiivi	–	mangoin
komitatiivi	–	mangoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	mango-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

• mango Kielitoimiston sanakirjassa

mango (monikko mangoes tai mangos)

1. mango (hedelmä)

• IPA: /ˈmæŋɡəʊ/

mango m. (monikko mangos)

1. mango (hedelmä)

• IPA: /ˈmaŋ.ɡo/

• lainasana englannista < portugalin sanasta manga < tamilin sanasta mānkāy (DRAE)

mango m. (monikko mangos)

1. kädensija, varsi, kahva

   mango de pluma

   kynänvarsi

• IPA: /ˈmaŋ.ɡo/

• latinan sanasta manĭcus (DRAE)

mango m. (monikko mangos)

1. (puhekieltä, argentiinanespanjaa, uruguaynespanjaa) peso, raha

mango

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä mangar

mango m. (monikko manghi [luo])

1. mango (hedelmä)

mango yl. (3) (yks. määr. mangon[luo], mon. epämäär. mangor[luo] tai mangoer[luo], mon. määr. mangorna[luo] tai mangoerna[luo])

1. mango

• mango Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)