vanhus

Finnish

From vanha (“old”) +‎ -us; dialectal variant of vanhuus that has become a concrete noun.

vanhus

senior, old person
Synonyms: ikäihminen, ikääntynyt, seniori

Coordinate terms: lapsi (child), nuori (youth), aikuinen (adult)

Inflection of vanhus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		vanhus	vanhukset
genitive		vanhuksen	vanhusten vanhuksien
partitive		vanhusta	vanhuksia
illative		vanhukseen	vanhuksiin
		singular	plural
nominative		vanhus	vanhukset
accusative	nom.	vanhus	vanhukset
accusative	gen.	vanhuksen	vanhukset
genitive		vanhuksen	vanhusten vanhuksien
partitive		vanhusta	vanhuksia
inessive		vanhuksessa	vanhuksissa
elative		vanhuksesta	vanhuksista
illative		vanhukseen	vanhuksiin
adessive		vanhuksella	vanhuksilla
ablative		vanhukselta	vanhuksilta
allative		vanhukselle	vanhuksille
essive		vanhuksena	vanhuksina
translative		vanhukseksi	vanhuksiksi
abessive		vanhuksetta	vanhuksitta
instructive		—	vanhuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vanhus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		vanhukseni	vanhukseni
accusative	nom.	vanhukseni	vanhukseni
accusative	gen.	vanhukseni	vanhukseni
genitive		vanhukseni	vanhusteni vanhuksieni
partitive		vanhustani	vanhuksiani
inessive		vanhuksessani	vanhuksissani
elative		vanhuksestani	vanhuksistani
illative		vanhukseeni	vanhuksiini
adessive		vanhuksellani	vanhuksillani
ablative		vanhukseltani	vanhuksiltani
allative		vanhukselleni	vanhuksilleni
essive		vanhuksenani	vanhuksinani
translative		vanhuksekseni	vanhuksikseni
abessive		vanhuksettani	vanhuksittani
instructive		—	—
comitative		—	vanhuksineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		vanhuksesi	vanhuksesi
accusative	nom.	vanhuksesi	vanhuksesi
accusative	gen.	vanhuksesi	vanhuksesi
genitive		vanhuksesi	vanhustesi vanhuksiesi
partitive		vanhustasi	vanhuksiasi
inessive		vanhuksessasi	vanhuksissasi
elative		vanhuksestasi	vanhuksistasi
illative		vanhukseesi	vanhuksiisi
adessive		vanhuksellasi	vanhuksillasi
ablative		vanhukseltasi	vanhuksiltasi
allative		vanhuksellesi	vanhuksillesi
essive		vanhuksenasi	vanhuksinasi
translative		vanhukseksesi	vanhuksiksesi
abessive		vanhuksettasi	vanhuksittasi
instructive		—	—
comitative		—	vanhuksinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		vanhuksemme	vanhuksemme
accusative	nom.	vanhuksemme	vanhuksemme
accusative	gen.	vanhuksemme	vanhuksemme
genitive		vanhuksemme	vanhustemme vanhuksiemme
partitive		vanhustamme	vanhuksiamme
inessive		vanhuksessamme	vanhuksissamme
elative		vanhuksestamme	vanhuksistamme
illative		vanhukseemme	vanhuksiimme
adessive		vanhuksellamme	vanhuksillamme
ablative		vanhukseltamme	vanhuksiltamme
allative		vanhuksellemme	vanhuksillemme
essive		vanhuksenamme	vanhuksinamme
translative		vanhukseksemme	vanhuksiksemme
abessive		vanhuksettamme	vanhuksittamme
instructive		—	—
comitative		—	vanhuksinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		vanhuksenne	vanhuksenne
accusative	nom.	vanhuksenne	vanhuksenne
accusative	gen.	vanhuksenne	vanhuksenne
genitive		vanhuksenne	vanhustenne vanhuksienne
partitive		vanhustanne	vanhuksianne
inessive		vanhuksessanne	vanhuksissanne
elative		vanhuksestanne	vanhuksistanne
illative		vanhukseenne	vanhuksiinne
adessive		vanhuksellanne	vanhuksillanne
ablative		vanhukseltanne	vanhuksiltanne
allative		vanhuksellenne	vanhuksillenne
essive		vanhuksenanne	vanhuksinanne
translative		vanhukseksenne	vanhuksiksenne
abessive		vanhuksettanne	vanhuksittanne
instructive		—	—
comitative		—	vanhuksinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		vanhuksensa	vanhuksensa
accusative	nom.	vanhuksensa	vanhuksensa
accusative	gen.	vanhuksensa	vanhuksensa
genitive		vanhuksensa	vanhustensa vanhuksiensa
partitive		vanhustaan vanhustansa	vanhuksiaan vanhuksiansa
inessive		vanhuksessaan vanhuksessansa	vanhuksissaan vanhuksissansa
elative		vanhuksestaan vanhuksestansa	vanhuksistaan vanhuksistansa
illative		vanhukseensa	vanhuksiinsa
adessive		vanhuksellaan vanhuksellansa	vanhuksillaan vanhuksillansa
ablative		vanhukseltaan vanhukseltansa	vanhuksiltaan vanhuksiltansa
allative		vanhukselleen vanhuksellensa	vanhuksilleen vanhuksillensa
essive		vanhuksenaan vanhuksenansa	vanhuksinaan vanhuksinansa
translative		vanhuksekseen vanhukseksensa	vanhuksikseen vanhuksiksensa
abessive		vanhuksettaan vanhuksettansa	vanhuksittaan vanhuksittansa
instructive		—	—
comitative		—	vanhuksineen vanhuksinensa

compounds

From Proto-Finnic *vanhuc, equivalent to vanha (“old”) +‎ -us. Akin to Finnish vanhuus.

vanhus (uncountable)

Declension of vanhus (type 2/oikehus, no gradation)
	singular	plural
nominative	vanhus	—
genitive	vanhuen	—
partitive	vanhutta	—
illative	vanhuee	—
inessive	vanhuees	—
elative	vanhuest	—
allative	vanhuelle	—
adessive	vanhueel	—
ablative	vanhuelt	—
translative	vanhueks	—
essive	vanhuenna, vanhueen	—
exessive¹⁾	vanhuent	—
¹⁾ obsolete ^) the accusative* corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) ^) the comitative** is formed by adding the suffix -ka^? or -kä^? to the genitive.

V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 57
Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 639