sonaatti
Finnish
editEtymology
editFrom Swedish sonat, from Italian sonata.
Pronunciation
editNoun
editsonaatti
Declension
editInflection of sonaatti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | sonaatti | sonaatit | |
genitive | sonaatin | sonaattien | |
partitive | sonaattia | sonaatteja | |
illative | sonaattiin | sonaatteihin | |
singular | plural | ||
nominative | sonaatti | sonaatit | |
accusative | nom. | sonaatti | sonaatit |
gen. | sonaatin | ||
genitive | sonaatin | sonaattien | |
partitive | sonaattia | sonaatteja | |
inessive | sonaatissa | sonaateissa | |
elative | sonaatista | sonaateista | |
illative | sonaattiin | sonaatteihin | |
adessive | sonaatilla | sonaateilla | |
ablative | sonaatilta | sonaateilta | |
allative | sonaatille | sonaateille | |
essive | sonaattina | sonaatteina | |
translative | sonaatiksi | sonaateiksi | |
abessive | sonaatitta | sonaateitta | |
instructive | — | sonaatein | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
editcompounds
Further reading
edit- “sonaatti”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03