toukka

From Proto-Finnic *toukka, of unknown further origin. Cognates include Ingrian toukka, Karelian toukka, toukku, Ludian touk, Estonian tõuk.^[1]

• IPA^(key): /ˈtou̯kːɑ/, [ˈt̪o̞u̯kːɑ̝]
• Rhymes: -oukːɑ
• Hyphenation^(key): touk‧ka

toukka

1. larva, grub (distinct juvenile form of many animals)
   1. maggot (larva of fly)
   2. caterpillar (larva of Lepidoptera)
   3. cutworm (larva of owlet moth)
2. (humorous, derogatory) baby, unborn human fetus

• koi
• perhonen

• “toukka”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

• katuko, kuokat

From Proto-Finnic *toukka. Cognates include Finnish toukka and Estonian tõuk.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtou̯kːɑ/, [ˈto̞u̯kː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtou̯kːɑ/, [ˈto̞u̯kːɑ]
• Rhymes: -ou̯kː, -ou̯kːɑ
• Hyphenation: touk‧ka

toukka

1. larva

Declension of toukka (type 3/koira, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	toukka	toukat
genitive	toukan	toukkiin
partitive	toukkaa	toukkia
illative	toukkaa	toukkii
inessive	toukaas	toukiis
elative	toukast	toukist
allative	toukalle	toukille
adessive	toukaal	toukiil
ablative	toukalt	toukilt
translative	toukaks	toukiks
essive	toukkanna, toukkaan	toukkinna, toukkiin
exessive1)	toukkant	toukkint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 594