tokkua

Ingrian

Etymology

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.) Related to Votic tokkua.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtokːuɑ/, [ˈto̞kːo̞]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈtokːuɑ/, [ˈto̞kːuɑ]
Rhymes: -okːoː, -okːuɑ
Hyphenation: tok‧ku‧a

Verb

tokkua

(intransitive) to fall
- 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
  A hattu tokkui nenän päälle.
  And the hat fell onto his nose.
(intransitive) to form
- 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 14:
  Kunis läkäsivät, jää sil aikaa tokkui.
  While they were talking, in that time the ice formed.

Conjugation

Conjugation of tokkua (type 1/ampua, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tokun	en toku	1st singular	oon tokkunt, oon tokkunut	en oo tokkunt, en oo tokkunut
2nd singular	tokut	et toku	2nd singular	oot tokkunt, oot tokkunut	et oo tokkunt, et oo tokkunut
3rd singular	tokkuu	ei toku	3rd singular	ono tokkunt, ono tokkunut	ei oo tokkunt, ei oo tokkunut
1st plural	tokumma	emmä toku	1st plural	oomma tokkuneet	emmä oo tokkuneet
2nd plural	tokutta	että toku	2nd plural	ootta tokkuneet	että oo tokkuneet
3rd plural	tokkuut¹⁾, tokkuvat²⁾, tokutaa	evät toku, ei tokuta	3rd plural	ovat tokkuneet	evät oo tokkuneet, ei oo tokuttu
impersonal	tokutaa	ei tokuta	impersonal	ono tokuttu	ei oo tokuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tokuin	en tokkunt, en tokkunut	1st singular	olin tokkunt, olin tokkunut	en olt tokkunt, en olt tokkunut
2nd singular	tokuit	et tokkunt, et tokkunut	2nd singular	olit tokkunt, olit tokkunut	et olt tokkunt, et olt tokkunut
3rd singular	tokkui	ei tokkunt, ei tokkunut	3rd singular	oli tokkunt, oli tokkunut	ei olt tokkunt, ei olt tokkunut
1st plural	tokuimma	emmä tokkuneet	1st plural	olimma tokkuneet	emmä olleet tokkuneet
2nd plural	tokuitta	että tokkuneet	2nd plural	olitta tokkuneet	että olleet tokkuneet
3rd plural	tokkuit¹⁾, tokkuivat²⁾, tokuttii	evät tokkuneet, ei tokuttu	3rd plural	olivat tokkuneet	evät olleet tokkuneet, ei olt tokuttu
impersonal	tokuttii	ei tokuttu	impersonal	oli tokuttu	ei olt tokuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tokkuisin	en tokkuis	1st singular	olisin tokkunt, olisin tokkunut	en olis tokkunt, en olis tokkunut
2nd singular	tokkuisit, tokkuist¹⁾	et tokkuis	2nd singular	olisit tokkunt, olisit tokkunut	et olis tokkunt, et olis tokkunut
3rd singular	tokkuis	ei tokkuis	3rd singular	olis tokkunt, olis tokkunut	ei olis tokkunt, ei olis tokkunut
1st plural	tokkuisimma	emmä tokkuis	1st plural	olisimma tokkuneet	emmä olis tokkuneet
2nd plural	tokkuisitta	että tokkuis	2nd plural	olisitta tokkuneet	että olis tokkuneet
3rd plural	tokkuisiit¹⁾, tokkuisivat²⁾, tokuttais	evät tokkuis, ei tokuttais	3rd plural	olisivat tokkuneet	evät olis tokkuneet, ei olis tokuttu
impersonal	tokuttais	ei tokuttais	impersonal	olis tokuttu	ei olis tokuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	toku	elä toku	2nd singular	oo tokkunt, oo tokkunut	elä oo tokkunt, elä oo tokkunut
3rd singular	tokkukoo	elköö tokkuko	3rd singular	olkoo tokkunt, olkoo tokkunut	elköö olko tokkunt, elköö olko tokkunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	tokkukaa	elkää tokkuko	2nd plural	olkaa tokkuneet	elkää olko tokkuneet
3rd plural	tokkukoot	elkööt tokkuko, elköö tokuttako	3rd plural	olkoot tokkuneet	elkööt olko tokkuneet, elköö olko tokuttu
impersonal	tokuttakkoo	elköö tokuttako	impersonal	olkoo tokuttu	elköö olko tokuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	tokkunen	en tokkune
2nd singular	tokkunet	et tokkune
3rd singular	tokkunoo	ei tokkune
1st plural	tokkunemma	emmä tokkune
2nd plural	tokkunetta	että tokkune
3rd plural	tokkunoot	evät tokkune, ei tokuttane
impersonal	tokuttannoo	ei tokuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		tokkua	present	tokkuva	tokuttava
2nd	inessive	tokkujees	past	tokkunt, tokkunut	tokuttu
2nd	instructive	tokkuen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (tokkukaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	tokkumaa
	inessive	tokkumaas
	elative	tokkumast
	abessive	tokkumata
4th	nominative	tokkumiin
	partitive	tokkumista, tokkumist

Synonyms

(to fall): langeta, puntsahtaa, puota

Derived terms

tokuttaa

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 5

Votic

Etymology

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.) Related to Ingrian tokkua.

Pronunciation

(Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈtokːuɑ̯/, [ˈtokːuɑ̯]
Rhymes: -okːuɑ̯
Hyphenation: tok‧kua

Verb

tokkua

(intransitive) to fall, drop

Inflection

Conjugation of tokkua (type II-1/kuttsua, kk-k gradation)
Indicative
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tokun	en toku	1st singular	õõn tokkunnu	en õõ tokkunnu
2nd singular	tokud	ed toku	2nd singular	õõd tokkunnu	ed õõ tokkunnu
3rd singular	tokub	eb toku	3rd singular	on tokkunnu	eb õõ tokkunnu
1st plural	tokummõ	emmä toku	1st plural	õõmmõ tokkunnu	emmä õõ tokkunnu
2nd plural	tokuttõ	että toku	2nd plural	õõttõ tokkunnu	että õõ tokkunnu
3rd plural	tokuta	eväd toku	3rd plural	õlla tokuttu	eväd õõ tokuttu
impersonal	tokuta	eväd toku	impersonal	õlla tokuttu	eväd õõ tokuttu
Imperfect			Pluperfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tokkuzin	en tokkunnu	1st singular	õlin tokkunnu	—
2nd singular	tokkuzid	ed tokkunnu	2nd singular	õlid tokkunnu	—
3rd singular	tokku	eb tokkunnu	3rd singular	õli tokkunnu	—
1st plural	tokkuzimmõ	emmä tokkunnu	1st plural	õlimmõ tokkunnu	—
2nd plural	tokkuzittõ	että tokkunnu	2nd plural	õlittõ tokkunnu	—
3rd plural	tokutti	eväd tokuttu	3rd plural	õlti tokuttu	—
impersonal	tokutti	eväd tokuttu	impersonal	õlti tokuttu	—
Conditional
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tokkuizin	en tokkuizʹ	1st singular	õllõizin tokkunnu	en õllõizʹ tokkunnu
2nd singular	tokkuizid	ed tokkuizʹ	2nd singular	õllõizid tokkunnu	ed õllõizʹ tokkunnu
3rd singular	tokkuizʹ	eb tokkuizʹ	3rd singular	õllõizʹ tokkunnu	eb õllõizʹ tokkunnu
1st plural	tokkuizimmõ	emmä tokkuizʹ	1st plural	õllõizimmõ tokkunnu	emmä õllõizʹ tokkunnu
2nd plural	tokkuizittõ	että tokkuizʹ	2nd plural	õllõizittõ tokkunnu	että õllõizʹ tokkunnu
3rd plural	tokuttaizʹ	eväd tokuttaizʹ	3rd plural	õltaizʹ tokuttu	eväd õltaizʹ tokuttu
impersonal	tokuttaizʹ	eväd tokuttaizʹ	impersonal	õltaizʹ tokuttu	eväd õltaizʹ tokuttu
Imperative
Present
	positive	negative
1st singular	—	—
2nd singular	toku	elä toku
3rd singular	tokkugo¹⁾	elko tokkugo¹⁾
1st plural	—	—
2nd plural	tokkuga	elka tokkuga
3rd plural	tokkugod¹⁾	—
impersonal	—	—
Nominal forms
Infinitives			Participles
				active	passive
1st		tokkua	present	tokkujõ²⁾	—
2nd	illative	tokkuma	past	tokkunnu	tokuttu
	inessive	tokkumõz	¹⁾ using la is more common ²⁾ also used as the agent noun
	elative	tokkumõssõ
	abessive	tokkumõttõ

References

Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “tokkua”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn