ruskettua

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

ruskettumassa

—

elative

ruskettumasta

—

illative

ruskettumaan

—

adessive

ruskettumalla

—

abessive

ruskettumatta

—

instructive

ruskettuman

rusketuttaman

4th³

verbal noun

ruskettuminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	ruskettumaisillani	ruskettumaisillamme
2nd	ruskettumaisillasi	ruskettumaisillanne
3rd	ruskettumaisillaan ruskettumaisillansa

Derived terms

Related terms

ruskettaa (transitive)

Anagrams

tekstuura

Ingrian

Etymology

From ruskettaa (“to make brown”) +‎ -ua.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈrusketːuɑ/, [ˈrus̠kətˌtuɑ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈrusketːuɑ/, [ˈruʃke̞tˌtuɑ]
Rhymes: -uɑ
Hyphenation: rus‧ket‧tu‧a

Verb

ruskettua

(intransitive) to become brown

Conjugation

Conjugation of ruskettua (type 1/ampua, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	rusketun	en rusketu	1st singular	oon ruskettunt, oon ruskettunut	en oo ruskettunt, en oo ruskettunut
2nd singular	rusketut	et rusketu	2nd singular	oot ruskettunt, oot ruskettunut	et oo ruskettunt, et oo ruskettunut
3rd singular	ruskettuu	ei rusketu	3rd singular	ono ruskettunt, ono ruskettunut	ei oo ruskettunt, ei oo ruskettunut
1st plural	rusketumma	emmä rusketu	1st plural	oomma ruskettunneet	emmä oo ruskettunneet
2nd plural	rusketutta	että rusketu	2nd plural	ootta ruskettunneet	että oo ruskettunneet
3rd plural	ruskettuut¹⁾, ruskettuvat²⁾, rusketuttaa	evät rusketu, ei rusketuta	3rd plural	ovat ruskettunneet	evät oo ruskettunneet, ei oo rusketuttu
impersonal	rusketuttaa	ei rusketuta	impersonal	ono rusketuttu	ei oo rusketuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	rusketuin	en ruskettunt, en ruskettunut	1st singular	olin ruskettunt, olin ruskettunut	en olt ruskettunt, en olt ruskettunut
2nd singular	rusketuit	et ruskettunt, et ruskettunut	2nd singular	olit ruskettunt, olit ruskettunut	et olt ruskettunt, et olt ruskettunut
3rd singular	ruskettui	ei ruskettunt, ei ruskettunut	3rd singular	oli ruskettunt, oli ruskettunut	ei olt ruskettunt, ei olt ruskettunut
1st plural	rusketuimma	emmä ruskettunneet	1st plural	olimma ruskettunneet	emmä olleet ruskettunneet
2nd plural	rusketuitta	että ruskettunneet	2nd plural	olitta ruskettunneet	että olleet ruskettunneet
3rd plural	ruskettuit¹⁾, ruskettuivat²⁾, rusketuttii	evät ruskettunneet, ei rusketuttu	3rd plural	olivat ruskettunneet	evät olleet ruskettunneet, ei olt rusketuttu
impersonal	rusketuttii	ei rusketuttu	impersonal	oli rusketuttu	ei olt rusketuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ruskettuisin	en ruskettuis	1st singular	olisin ruskettunt, olisin ruskettunut	en olis ruskettunt, en olis ruskettunut
2nd singular	ruskettuisit, ruskettuist¹⁾	et ruskettuis	2nd singular	olisit ruskettunt, olisit ruskettunut	et olis ruskettunt, et olis ruskettunut
3rd singular	ruskettuis	ei ruskettuis	3rd singular	olis ruskettunt, olis ruskettunut	ei olis ruskettunt, ei olis ruskettunut
1st plural	ruskettuisimma	emmä ruskettuis	1st plural	olisimma ruskettunneet	emmä olis ruskettunneet
2nd plural	ruskettuisitta	että ruskettuis	2nd plural	olisitta ruskettunneet	että olis ruskettunneet
3rd plural	ruskettuisiit¹⁾, ruskettuisivat²⁾, rusketuttais	evät ruskettuis, ei rusketuttais	3rd plural	olisivat ruskettunneet	evät olis ruskettunneet, ei olis rusketuttu
impersonal	rusketuttais	ei rusketuttais	impersonal	olis rusketuttu	ei olis rusketuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	rusketu	elä rusketu	2nd singular	oo ruskettunt, oo ruskettunut	elä oo ruskettunt, elä oo ruskettunut
3rd singular	ruskettukkoo	elköö ruskettuko	3rd singular	olkoo ruskettunt, olkoo ruskettunut	elköö olko ruskettunt, elköö olko ruskettunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	ruskettukkaa	elkää ruskettuko	2nd plural	olkaa ruskettunneet	elkää olko ruskettunneet
3rd plural	ruskettukkoot	elkööt ruskettuko, elköö rusketuttako	3rd plural	olkoot ruskettunneet	elkööt olko ruskettunneet, elköö olko rusketuttu
impersonal	rusketuttakoo	elköö rusketuttako	impersonal	olkoo rusketuttu	elköö olko rusketuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	ruskettunen	en ruskettune
2nd singular	ruskettunet	et ruskettune
3rd singular	ruskettunnoo	ei ruskettune
1st plural	ruskettunemma	emmä ruskettune
2nd plural	ruskettunetta	että ruskettune
3rd plural	ruskettunnoot	evät ruskettune, ei rusketuttane
impersonal	rusketuttanoo	ei rusketuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		ruskettua	present	ruskettuva	rusketuttava
2nd	inessive	ruskettues	past	ruskettunt, ruskettunut	rusketuttu
2nd	instructive	ruskettuen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (ruskettukkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	ruskettummaa
	inessive	ruskettumas
	elative	ruskettumast
	abessive	ruskettumata
4th	nominative	ruskettumiin
	partitive	ruskettumista, ruskettumist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 492

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Related terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

References