ittää

See also: -ittää

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *itädäk. Cognates include Finnish itää and Veps idäda.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈitæː/, [ˈitːæ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈitæː/, [ˈitˑæː]
Rhymes: -itæː
Hyphenation: it‧tää

Verb

ittää

(intransitive) to sprout
- 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
  Seemenet vaa saavat ittää silloin, jos neet joutuut märästävvää ja lämmää maaha.
  Seeds can only sprout when they find themselves in humid and warm soil.

Conjugation

Conjugation of ittää (type 2/kirjuttaa, t- gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	iän	en iä	1st singular	oon itänt, oon itänyt	en oo itänt, en oo itänyt
2nd singular	iät	et iä	2nd singular	oot itänt, oot itänyt	et oo itänt, et oo itänyt
3rd singular	ittää	ei iä	3rd singular	ono itänt, ono itänyt	ei oo itänt, ei oo itänyt
1st plural	iämmä	emmä iä	1st plural	oomma itäneet	emmä oo itäneet
2nd plural	iättä	että iä	2nd plural	ootta itäneet	että oo itäneet
3rd plural	ittäät¹⁾, itävät²⁾, ietää	evät iä, ei ietä	3rd plural	ovat itäneet	evät oo itäneet, ei oo ietty
impersonal	ietää	ei ietä	impersonal	ono ietty	ei oo ietty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	iin	en itänt, en itänyt	1st singular	olin itänt, olin itänyt	en olt itänt, en olt itänyt
2nd singular	iit	et itänt, et itänyt	2nd singular	olit itänt, olit itänyt	et olt itänt, et olt itänyt
3rd singular	iti	ei itänt, ei itänyt	3rd singular	oli itänt, oli itänyt	ei olt itänt, ei olt itänyt
1st plural	iimmä	emmä itäneet	1st plural	olimma itäneet	emmä olleet itäneet
2nd plural	iittä	että itäneet	2nd plural	olitta itäneet	että olleet itäneet
3rd plural	ittiit¹⁾, itivät²⁾, iettii	evät itäneet, ei ietty	3rd plural	olivat itäneet	evät olleet itäneet, ei olt ietty
impersonal	iettii	ei ietty	impersonal	oli ietty	ei olt ietty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	itäisin	en itäis	1st singular	olisin itänt, olisin itänyt	en olis itänt, en olis itänyt
2nd singular	itäisit, ittäist¹⁾	et itäis	2nd singular	olisit itänt, olisit itänyt	et olis itänt, et olis itänyt
3rd singular	itäis	ei itäis	3rd singular	olis itänt, olis itänyt	ei olis itänt, ei olis itänyt
1st plural	itäisimmä	emmä itäis	1st plural	olisimma itäneet	emmä olis itäneet
2nd plural	itäisittä	että itäis	2nd plural	olisitta itäneet	että olis itäneet
3rd plural	itäisiit¹⁾, itäisivät²⁾, iettäis	evät itäis, ei iettäis	3rd plural	olisivat itäneet	evät olis itäneet, ei olis ietty
impersonal	iettäis	ei iettäis	impersonal	olis ietty	ei olis ietty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	iä	elä iä	2nd singular	oo itänt, oo itänyt	elä oo itänt, elä oo itänyt
3rd singular	itäköö	elköö itäkö	3rd singular	olkoo itänt, olkoo itänyt	elköö olko itänt, elköö olko itänyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	itäkää	elkää itäkö	2nd plural	olkaa itäneet	elkää olko itäneet
3rd plural	itäkööt	elkööt itäkö, elköö iettäkö	3rd plural	olkoot itäneet	elkööt olko itäneet, elköö olko ietty
impersonal	iettäkköö	elköö iettäkö	impersonal	olkoo ietty	elköö olko ietty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	itänen	en itäne
2nd singular	itänet	et itäne
3rd singular	itänöö	ei itäne
1st plural	itänemmä	emmä itäne
2nd plural	itänettä	että itäne
3rd plural	itänööt	evät itäne, ei iettäne
impersonal	iettännöö	ei iettäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		ittää	present	itävä	iettävä
2nd	inessive	itäjees	past	itänt, itänyt	ietty
2nd	instructive	ittäen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (itäkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	itämää
	inessive	itämääs
	elative	itämäst
	abessive	itämätä
4th	nominative	itämiin
	partitive	itämistä, itämist

Synonyms

itähyä

Derived terms

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈitæː/, [ˈitːæ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈitæː/, [ˈitˑæː]
Rhymes: -itæː
Hyphenation: it‧tää

Noun

ittää

inflection of itä:
1. partitive singular
2. illative singular

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 98