eroittaa

Ingrian

Etymology 1

From ero (“different”) +‎ -ittaa. Akin to Finnish erottaa.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈeroi̯tːɑː/, [ˈe̞ro̞i̯tːɑ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈeroi̯tːɑː/, [ˈe̞rˑo̞i̯tːɑː]
Rhymes: -eroi̯tːɑː
Hyphenation: e‧roit‧taa

Verb

eroittaa

(transitive) to separate
- 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7:
  Nyt proovamma eroittaa saven liivast.
  Now we'll try to separate the clay from the sand.
(transitive) to pick out
- 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 14:
  Tämän mukkaa voip jo eroittaa sanat, kummat ennen kirjutettii yhel viisii, mut kummiil ono eri merkitös.
  In accordance with this, it's already possible to pick out the words, which before were written in one way, but which have a different meaning.

Conjugation

Conjugation of eroittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	eroitan	en eroita	1st singular	oon eroittant, oon eroittanut	en oo eroittant, en oo eroittanut
2nd singular	eroitat	et eroita	2nd singular	oot eroittant, oot eroittanut	et oo eroittant, et oo eroittanut
3rd singular	eroittaa	ei eroita	3rd singular	ono eroittant, ono eroittanut	ei oo eroittant, ei oo eroittanut
1st plural	eroitamma	emmä eroita	1st plural	oomma eroittanneet	emmä oo eroittanneet
2nd plural	eroitatta	että eroita	2nd plural	ootta eroittanneet	että oo eroittanneet
3rd plural	eroittaat¹⁾, eroittavat²⁾, eroitettaa	evät eroita, ei eroiteta	3rd plural	ovat eroittanneet	evät oo eroittanneet, ei oo eroitettu
impersonal	eroitettaa	ei eroiteta	impersonal	ono eroitettu	ei oo eroitettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	eroitin	en eroittant, en eroittanut	1st singular	olin eroittant, olin eroittanut	en olt eroittant, en olt eroittanut
2nd singular	eroitit	et eroittant, et eroittanut	2nd singular	olit eroittant, olit eroittanut	et olt eroittant, et olt eroittanut
3rd singular	eroitti	ei eroittant, ei eroittanut	3rd singular	oli eroittant, oli eroittanut	ei olt eroittant, ei olt eroittanut
1st plural	eroitimma	emmä eroittanneet	1st plural	olimma eroittanneet	emmä olleet eroittanneet
2nd plural	eroititta	että eroittanneet	2nd plural	olitta eroittanneet	että olleet eroittanneet
3rd plural	eroittiit¹⁾, eroittivat²⁾, eroitettii	evät eroittanneet, ei eroitettu	3rd plural	olivat eroittanneet	evät olleet eroittanneet, ei olt eroitettu
impersonal	eroitettii	ei eroitettu	impersonal	oli eroitettu	ei olt eroitettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	eroittaisin	en eroittais	1st singular	olisin eroittant, olisin eroittanut	en olis eroittant, en olis eroittanut
2nd singular	eroittaisit, eroittaist¹⁾	et eroittais	2nd singular	olisit eroittant, olisit eroittanut	et olis eroittant, et olis eroittanut
3rd singular	eroittais	ei eroittais	3rd singular	olis eroittant, olis eroittanut	ei olis eroittant, ei olis eroittanut
1st plural	eroittaisimma	emmä eroittais	1st plural	olisimma eroittanneet	emmä olis eroittanneet
2nd plural	eroittaisitta	että eroittais	2nd plural	olisitta eroittanneet	että olis eroittanneet
3rd plural	eroittaisiit¹⁾, eroittaisivat²⁾, eroitettais	evät eroittais, ei eroitettais	3rd plural	olisivat eroittanneet	evät olis eroittanneet, ei olis eroitettu
impersonal	eroitettais	ei eroitettais	impersonal	olis eroitettu	ei olis eroitettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	eroita	elä eroita	2nd singular	oo eroittant, oo eroittanut	elä oo eroittant, elä oo eroittanut
3rd singular	eroittakkoo	elköö eroittako	3rd singular	olkoo eroittant, olkoo eroittanut	elköö olko eroittant, elköö olko eroittanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	eroittakkaa	elkää eroittako	2nd plural	olkaa eroittanneet	elkää olko eroittanneet
3rd plural	eroittakkoot	elkööt eroittako, elköö eroitettako	3rd plural	olkoot eroittanneet	elkööt olko eroittanneet, elköö olko eroitettu
impersonal	eroitettakoo	elköö eroitettako	impersonal	olkoo eroitettu	elköö olko eroitettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	eroittanen	en eroittane
2nd singular	eroittanet	et eroittane
3rd singular	eroittannoo	ei eroittane
1st plural	eroittanemma	emmä eroittane
2nd plural	eroittanetta	että eroittane
3rd plural	eroittannoot	evät eroittane, ei eroitettane
impersonal	eroitettanoo	ei eroitettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		eroittaa	present	eroittava	eroitettava
2nd	inessive	eroittaes	past	eroittant, eroittanut	eroitettu
2nd	instructive	eroittaen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (eroittakkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	eroittammaa
	inessive	eroittamas
	elative	eroittamast
	abessive	eroittamata
4th	nominative	eroittamiin
	partitive	eroittamista, eroittamist

Derived terms

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈeroi̯tːɑː/, [ˈe̞ro̞i̯tːɑ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈeroi̯tːɑː/, [ˈe̞rˑo̞i̯tːɑː]
Rhymes: -eroi̯tːɑː
Hyphenation: e‧roit‧taa

Verb

eroittaa

inflection of eroittaissa:

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 36