Työmarkkinajärjestöt ovat päässeet sopuun eläkeuudistuksista, joilla vahvistetaan julkista taloutta miljardilla eurolla.
Ylen saaman neuvottelutuloksen mukaan osakesijoitusten enimmäismäärä nostetaan 85 prosenttiin kaikista sijoituksista. Nykyisin eläkelaitosten sijoituksista enintään 65 prosenttia saa olla osakesijoituksia.
Lisäksi tuottovaatimuksen osaketuottosidonnainen osuus nostetaan 30 prosenttiin aiemmasta 20 prosentista. Uudistuksella tavoitellaan sitä, että työeläkevakuutusyhtiöt saisivat sijoituksilleen aiempaa parempaa tuottoa ottamalla enemmän riskiä.
Muutos on merkittävä, koska osakemarkkinoilta saatavat tuotot ovat pitkällä aikavälillä olleet selvästi suurempia kuin esimerkiksi valtioiden velkasijoituksista saatavat tuotot. Samalla myös riskit ovat suurempia. Osakkeisiin sijoitettujen eläkevarojen arvo tulee jatkossa vaihtelemaan jyrkemmin vuodesta toiseen.
Lisäksi eläkejärjestelmää pyritään vakauttamaan.
Niin sanottu inflaatiovakauttaja kytkeytyy työeläkeindeksiin, jonka perusteella työeläkkeitä tarkistetaan.
Tällä hetkellä hintojen muutos vaikuttaa työeläkeindeksiin palkkojen kehitystä enemmän. Työeläkeindeksi lasketaan siten, että palkkojen muutoksen vaikutus on 20 prosenttia ja hintojen muutos 80 prosenttia.
Vastaisuudessa työeläkeindeksi ei saisi kasvaa kahden peräkkaisen vuoden aikana enempää kuin palkkakerroin samana aikana.
Palkkakertoimessa painotus on päinvastainen kuin työeläkeindeksissä eli palkkojen muutoksen vaikutus on 80 prosenttia ja hintojen 20.
Palkkakertoimella huolehditaan siitä, että eläke säilyttää arvonsa suhteessa siihen, miten palkat ovat kehittyneet. Kerrointa hyödynnetään silloin, kun ihminen jää eläkkeelle.
Vakauttajaa olisi tarkoitus hyödyntää ensimmäisen kerran vuonna 2030 tehtävissä indeksitarkastuksissa.
Osana vakauttamistoimia TyEL-maksu jäädytetään vuosiksi 2026–2030 24,4 prosenttiin.
Paperissaan järjestöt esittävät myös, että työikäisten mielenterveysongelmista tehtäisiin kolmikantainen selvitys. Työterveyshuoltoa kehitetään siten, että työuria saataisiin pidennettyä ja uusia työkyvyttömyyseläkkeitä vähennettyä.
Eläkeuudistuksen sisällöstä uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Työmarkkinaosapuolet tyytyväisiä
Työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat ovat tyytyväisiä eläkeuudistuksesta saavutettuun sopuun.
Uudistuksen yksityiskohtia neuvotteluosapuolet eivät halua kommentoida julkisuuteen ennen kuin tulos on hyväksytty järjestöjen hallinnoissa, mutta toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan uudistus tuskin näkyy suuresti tavalliselle eläkkeensaajalle.
– Sanoisin, että kovinkaan suuria muutoksia ei tule tapahtumaan. Nämä vaikutukset ovat pitkälle tulevaisuuteen tulevia, eli tässä ei ole mitään syytä kenelläkään olla huolestunut tästä lähitilanteesta. Tässä pystyttiin ottamaan mielestäni hyvin huomioon myös nuoremmat sukupolvet, eli neuvottelutuloksen sisältö on siinäkin mielessä hyvä, Palola sanoo.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen mukaan neuvottelutulos täyttää hallituksen uudistukselle asettamat reunaehdot. Hallituksen tavoitteena oli, että eläkeuudistus vahvistaisi julkista taloutta miljardilla eurolla ja turvaisi työeläkkeiden rahoituksen pitkällä aikavälillä.
Akavan mukaan kyseessä ei ollut helppo neuvottelu
Eläkeneuvotteluita käytiin hallituksen toimeksiannon pohjalta kaksikantaisesti, eli mukana olivat työnantajien ja työntekijöiden edustajat. STTK:n lisäksi palkansaajapuolelta mukana olivat Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Akava. Työnantajia edustivat EK sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin mukaan kyseessä ei ollut helppo neuvottelu, vaikka sopuun päästiin ennen työlle asetettua takarajaa.
– Työnantaja- ja palkansaajapuoli lähtivät tähän aika erilaisista odotuksista, mutta neuvottelutulos osoittaa sen, että tässä oltiin tosissaan liikkeellä. Se on mielestäni aivan erinomainen viesti tässä ajassa koko Suomelle, Löfgren sanoo.
Hankalinta neuvotteluissa oli kysymys niin kutsutusta automaattisesta vakauttajasta. Siinä eläkkeet, eläkemaksut tai molemmat joustavat ennalta määrättyjen sääntöjen mukaan niissä tilanteissa, joissa eläkkeiden rahoitus heikkenee.
– Se oli aika vaikea yhtälö, millä lailla tämä maksutason vakauttamisen malli rakennetaan suhteessa siihen, että halutaan myöskin säilyttää riittävä etuustaso ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Lopputulos on siinä suhteessa kelvollinen, Löfgren kuvailee.
Löfgrenin mukaan keskeisin mekanismi eläkemaksujen vakauden ja riittävän etuustason turvaamiseen on eläkejärjestelmää koskeva sijoitusuudistus.
Työntekijäkeskusjärjestö SAK:n hallitus käsitteli neuvottelutulosta tämänpäiväisessä kokouksessaan ja päätyi suosittamaan sen hyväksymistä. Seuraavaksi keskusjärjestöön kuuluvat liitot käsittelevät sopimuksen omissa hallinnoissaan.
Yksimielinen neuvottelutulos osoittaa, että työntekijät ja työnantajat pystyvät edelleen sopimaan asioista, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi tiedotteessa.
Eloranta toivoo, että myös Suomen hallitus hyväksyy neuvottelutuloksen.
– Pääministerin ensikommentit asiasta ovat olleet suopeita. Eläkeasiat ovat monimutkaisia, pitkävaikutteisia ja tavoitteet neuvotteluille olivat kunnianhimoisia. Toivottavasti tämä neuvottelutulos ja osapuolten ratkaisuvalmius heijastuu myönteisesti myös muihin työmarkkinapöytiin, Eloranta toteaa.
Myös EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vahvistaa jo aiemmin julkisuudessa olleet tiedot eläkeuudistuksen vaikutuksista työeläkeyhtiöiden sijoittamista koskeviin sääntöihin.
– Osakepainoa tullaan tämän uudistuksen myötä lisäämään ja sillä tavoitellaan parempia tuottoja, eli näin tulee myös tapahtumaan, mikäli tämä ratkaisu hyväksytään, Häkämies sanoo.
KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen korostaa, että tulevassa eläkeuudistuksessa ei tulla puuttumaan suoraan eläkkeensaajien etuuksiin, vaan pääpaino on järjestelmän uudistamisessa.
– Tärkeintä julkisen sektorin, kuntien ja hyvinvointialueitten sekä niiden yritysten kannalta on se, että tämä ratkaisu selkeästi lisää koko Suomen eläkejärjestelmän kestävyyttä. On tärkeää, että saimme luotua automaattiset vakauttajat tähän neuvottelutulokseen mukaan ja sitä kautta pystymme vakauttamaan työnantajan ja palkansaajan eläkemaksuja ja kustannuskehitystä, Jalonen sanoo.
Järjestöjen hallitukset ja jäsenjärjestöt käsittelevät neuvottelutulosta tämän viikon aikana.
STTK:n, SAK:n ja Akavan on tarkoitus hyväksyä neuvottelutulos lopulliseti ensi viikon maanantaina.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi viestipalvelu X:ssä hallituksen perehtyvän ehdotuksen sisältöön kuluvan viikon aikana.
Juttua päivitetty 20.1.2025 kello 13.34: Lisätty tiedot tuloksen käsittelystä työntekijäkeskusjärjestö SAK:ssa ja puheenjohtaja Jarkko Elorannan kommentit.
Juttua päivitetty 20.1.2025 kello 13.16: Lisätty tieto, että eläkeuudistuksen sisällöstä uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.