Tuttuihin virsiin ja joululauluihin on Riihimäellä puhallettu uutta henkeä rohkeilla ja räväköilläkin sovituksilla. Vaikutteita on ennakkoluulottomasti napattu soulista, funkista, jazzista, gospelista, rockista ja popista.
Grooveimpia joululauluja -konsertit toteuttaa soittajakollektiivi Groove Family. Se on niin iso, että täyttää tänäkin adventtina koko Riihimäen keskuskirkon alttarin edustan.
Grooveimmat joululaulut -konsertit keräävät joulun toisensa perään kirkonpenkit Riihimäellä täyteen kaikenikäistä väkeä. Paikalle pitääkin tulla hyvissä ajoin, jos aikoo varmistaa itselleen hyvän istumapaikan.
Konsertit kuullaan kirkossa ja nähdään verkossa suorana nyt torstaina ja perjantai-iltana klo 19. Lauantaina musisoidaan kahdesti, kello 14 ja 19.
Grooveimmat joululaulut syntyivät vastalauseesta
Groove Familyn konsertit ovat riihimäkeläinen ilmiö. Svengaavat joululauluversiot ovat kaupungissa juurtuneet jo osaksi paikkakuntalaisten joulunalustunnelmaa.
– Jos googlaa grooveimmat joululaulut, niin vastaavanlaisia virityksiä on myöhemmin syntynyt muihinkin kaupunkeihin. Ei ne niin hyviä kyllä ole, naurahtaa toinen idean isistä, riihimäkeläinen Janne Yrjölä.
Konserttien alkutaival 2000-luvun alkuvuosina oli kuitenkin eräänlainen protesti Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksille.
– Olin silloin vielä nuori, tai ainakin nuorenmielinen, että teki mieli laukoa kaikenlaista uhmakasta. Tuolloin totesin, että minähän en kauniimpia joululauluja oikein jaksa. Mutta jos olisi grooveimmat joululaulut, niin siinä haluaisin olla mukana tai käydä kuuntelemassa, muistelee bassoa soittava Yrjölä.
Kaupunkilaiset huuli pyöreänä: mitä se groove on?
Idea tuli puheeksi Jukka Vänskän kanssa, joka laittoikin tuulemaan. Ensimmäiset Grooveimmat joululaulut kajahtivat Riihimäellä joulun alla 2004.
Alkuun konsertin nimi herätti kummastusta. Kaupunkilaiset eivät oikein hahmottaneet, millaista on groove joulumusiikki.
Groove voidaan kääntää svengiksi tai svengin tunnelmaksi: musiikiksi, joka vetää kuulijan mukanaan tai houkuttaa polkemaan rytmiä jalallaan. Termi on tuttu alun perin jazzmusiikista.
– Silloin kyllä käytiin keskustelua, että sopiiko tämmöinen musiikki kirkkoon ja mitä tämä on ylipäätään? Onko tämä ihan ok ja ketkä sitä haluaa kuulla tai ketkä ei, tiivistää epäilijöiden ajatukset riihimäkeläinen Sanna Raivio. Hän on ollut taustalaulajana alusta alkaen.
– Sitten se jotenkin laantui. Riihimäkeläiset ovat tottuneet, että täällä nyt tällaista harrastetaan ja tämä on ihan jees, Raivio hymyilee.
Aretha Franklinin ja Al Greenin hengessä
Pian kävi selväksi, että koskettimia soittavan Tuomo Komosen ja trumpetisti Jukka Vänskän sovitukset ovat se juttu. Kaksikko jaksoi keksiä aina uusia näkökulmia jopa loppuunkaluttuihin joululauluihin.
Groove Family on myös tehnyt kaksi albumia, joista toinen ilmestyy viikonvaihteessa.
Muusikoita Riihimäeltä ja ympäristöstä on tällä kertaa soittamassa yhteensä 22. Rumpujen, basson, kitaran ja koskettimien lisäksi lavalla on muun muassa vaskisoittimia, saksofoneja, jousia, pari taustalaulajaa ja kaksi solistia.
Toinen heistä on keravalainen Ilona Sola, joka on ollut mukana yhdeksän vuotta.
Hänen mielestään sovitukset ovat syy, miksi laulaminen isossa bändissä innostaa.
– Osa sovituksista nojaa semmoiseen Motown-souliin ja Aretha Franklin -soulhenkeen. Siellä on myös Al Greeniltä vaikutteita sekä semmoista funk-maailmaa, Ilona Sola kuvailee.
Bändi on monille jo iso osa aikuiselämää
Mikä pitää ison ryhmän koossa vuodesta toiseen ja jokajouluinen ponnistus saadaan syntymään?
Sanna Raivio kiittelee yhteishenkeä ja bändin johtohahmoja sekä lauluja, joiden ympärille muiden on helppo kerääntyä.
– Olemme niin tuttuja keskenämme ja tykkäämme tehdä tätä. Ehkä me tulemme sen takia tänne aina uudestaan.
Janne Yrjölälle bändistä on tullut toinen perhe.
– Tämä on ollut omassa elämässäni niin suuren osan aikuisikää, että tuntuisi vaikealta ajatella, jos tästä joutuisi luopumaan, Yrjölä myöntää.