NAIROBI Somalimaassa äänestetään tänään keskiviikkona presidentistä, ja paikasta kisaavat myös kaksi suomensomalialaista, Abdirahman Mohamed Abdullahi ja Faisal Ali Warabe.
Heillä molemmilla on myös Suomen kansalaisuus, kertoo STT.
Molemmat olivat ehdolla Somalimaan presidentiksi myös edellisissä vaaleissa vuonna 2017. Tälläkin kertaa heitä vastassa on Muse Bihi, joka voitti vuoden 2017 vaalit.
Presidentinvaalit piti järjestää jo kaksi vuotta sitten, mutta Bihi lykkäsi vaaleja vedoten teknisiin ja taloudellisiin syihin, kertoo uutistoimisto AFP. Tämä nostatti Somalimaassa mielenilmauksia, jotka hallinto tukahdutti voimalla.
Somalimaa julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi Somaliasta vuonna 1991. Mikään maa ei kuitenkaan ole tunnustanut Somalimaan itsenäisyyttä, mutta sillä on oma raha, passi ja armeija. Alue on varsin vakaa Somaliaan verraten.
Presidentti Bihin merkittävin kilpailija vaaleissa on Abdirahman Mohamed Abdullahi, joka tunnetaan myös lempinimellä Irro. Hän on toiminut Somalimaan parlamentin puhemiehenä.
69-vuotias Abdirahman Mohamed Abdullahi on kampanjoinut demokraattisten uudistusten ja sosiaalisen yhtenäisyyden puolesta, kuvaa uutistoimisto Reuters.
Satamasuunnitelma luo jännitteitä
Afrikan sarven tilanne on jännitteinen. Somalimaan ympärillä merkittävä syy tähän on Somalimaan Etiopian kanssa alkuvuodesta tekemä aiesopimus, jonka mukaan Etiopia rakentaisi sataman Somalimaan rannikolle.
Etiopia on sisämaavaltio, ja sopimuksen perusteella se saisi käyttöönsä 20 kilometriä Somalimaan rantaa.
Presidentti Muse Bihi sanoi allekirjoitustilaisuudessa, että vastineeksi Etiopia tunnustaisi Somalimaan itsenäisyyden. Etiopia ei ole tätä vahvistanut, eikä sopimuksen yksityiskohtia ole julkistettu, kertoo AFP.
Somaliaa Etiopian toimet hermostuttavat pahasti, ja suunnitelman on pelätty voivan johtaa jopa konfliktiin.
Satamahankkeesta voit lukea lisää täältä.
Afrikan sarveen perehtynyt professori Aleksi Ylönen arvioi, että vaalit ovat tärkeät siinä mielessä, jatkaako Somalimaa samanlaista ulkopolitiikkaa kuin aiemmin.
– Kun katsotaan näitä kolmea presidenttiehdokasta, niin tuskinpa Somalimaan ulkopolitiikka radikaalisti muuttuu, Ylönen sanoo.
Hän työskentelee kansainvälisten suhteiden professorina Nairobissa toimivassa United States International University-Africa -yliopistossa. Haastattelun hän antoi työmatkalta Botswanasta.
Somalimaata Keniassa edustavan Mohamed A. Mohamoudin mukaan Somalimaan hallitus vie satamasopimuksen maaliin voittaa vaalit kuka vain, uutistoimisto Reuters kertoo.
Somalimaassa on myös toiveita siitä, että Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump tukisi sen asiaa, kertoo The Africa Report. Väistyvä presidentti Joe Biden kannattaa yhden Somalian politiikkaa.
Ei erityisen demokraattinen
Ylönen ennakoi, että vaalituloksen pitäisi selvitä alle viikossa.
Missä kunnossa Somalimaan demokratia on?
Kansainvälisesti verraten Somalimaa ei ole erityisen demokraattinen, arvioi Aleksi Ylönen.
– Edelleen on aika paljon ongelmia poliittisen vapauden ja kansalaisten vapauden kanssa, hän sanoo.
Afrikan sarven alueen mittapuulla verrattuna Somalimaa taas on onnistunut luomaan Ylösen mukaan hyvinkin demokraattisen järjestelmän. Hän kuvaa tätä enemmän alla olevalla videolla.