Venäjän presidentti Vladimir Putinin kuva oli jommankumman iltapäivälehden kannessa viime vuonna yhteensä noin 11 kuukautta vuodesta.
Asia selvisi, kun Yle kävi läpi kaikki Iltalehden ja Ilta-Sanomien kannet viime vuodelta.
Putin oli koko vuonna Iltalehdessä kannessa 259 kertaa ja Ilta-Sanomissa 145 kertaa. Kumpiakin lehtiä julkaistiin vuodessa 301.
Helmikuussa Putinin kuva oli joka päivä jommankumman iltapäivälehden kannessa.
Tänä vuonna Putin on esiintynyt iltapäivälehtien kannessa viime vuotta vähemmän: Iltalehdessä 118 ja Ilta-Sanomissa 64 syyskuun loppuun mennessä.
Kannet käsittelivät esimerkiksi sodan uusia käänteitä, Putinin Suomeen liittyviä sanomisia sekä hänen sisäpiiriään ja terveydentilaansa. Venäjä näyttäytyi kansien perusteella toisinaan uhkaavalta, toisinaan hauraalta ja romahdukselle alttiilta.
Päätoimittajat: Venäjä kiinnostaa suomalaisia
Iltapäivälehtien päätoimittajien mukaan Putinin kuva nousee usein kanteen, koska Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli etenkin viime vuonna iso uutinen.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut tuolloin uutisagendan ykkösaihe, niin meillä kuin muuallakin, kertoo Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti.
Putinin nostamista kanteen perustelee hänen mukaansa myös se, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan henkilöityy Putiniin.
– Putinin käsissä ovat avaimet sodan ja ukrainalaisten kärsimyksen lopettamiseen, Lahti kertoo.
Päätoimittajien mukaan rajanaapurin johtaja myös kiinnostaa suomalaisia. Toisin sanoen: Putin myy.
– Näemme tämän paitsi painetun lehden myyntimääristä, myös siitä, mitä juttuja verkossa luetaan, kertoo Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen.
Toimittaja Aliisa Ristmeri kertoo videolla Putinin kuvista iltapäivälehtien kansissa.
Tutkija arvosteli, päätoimittajat vastasivat
EU:ssa Venäjän informaatiohyökkäyksiä tutkiva Pasi Eronen Watt arvosteli syyskuussa Helsingin Sanomissa sitä, että Putin näkyy usein iltapäivälehtien kansissa.
– Ymmärrän, että Putinin naaman lätkäiseminen iltapäivälehden kanteen harva se päivä johtuu lehtien ansaintalogiikasta, mutta se noudattelee Venäjän strategista viestintää, Eronen Watt sanoi HS:lle.
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Lahti pitää lausuntoa erikoisena.
– Kremlin ohjauksessa olevissa venäläisissä välineissä ei koskaan voisi julkaista sellaisia Venäjälle ja Putinille kriittisiä tai Putinin elämää ja Kremlin toimintaa valottavia juttuja, joita Ilta-Sanomissa on julkaistu. Venäjällä ei ole vapaata mediaa, joka voisi näistä asioista kertoa, Lahti kertoo.
Kauppisen mukaan Iltalehti on tässä kuussa käsitellyt Putinin tuen hajoamista Kremlissä, Donald Trumpin yhteydenpitoa Putiniin ja Venäjän yhteyttä Nordeaan kohdistuneisiin hyökkäyksiin.
– Kaikki nämä ovat tärkeitä yhteiskunnallisia asioita, joista on käsitelty myös muissa medioissa ja joista suomalaisten ja Iltalehden lukijoiden on oikeus tietää. Minun on hyvin hankala nähdä, miten uutisointi olisi tukenut Venäjän strategisen viestinnän tavoitteita, Kauppinen kertoo.
Päätoimittajat vastasivat Ylen kysymyksiin sähköpostilla.
Juttuun täsmennetty laskutapaa 14.10.2024 kello 16.47.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.