[go: up one dir, main page]
More Web Proxy on the site http://driver.im/

3G-yhteyksien purkaminen vei yrittäjät pulaan maaseudulla – yksi hankki jopa useita liittymiä

Maaseudun tietoliikenneongelmat alkoivat, kun 3G-verkon purkaminen lähti liikkeelle viime vuonna. Huonot yhteydet näkyvät huoltovarmuudessa ja työturvallisuudessa.

Lehmiä syömässä heinää navetassa.
Toimivan tietoverkkoyhteyden varassa ovat esimerkiksi maitotilojen lypsykoneet ja ruokintajärjestelmät. Kuvituskuva. Kuva: Petri Aaltonen / Yle
Emilia Saukkonen

Maaseudun puhelin- ja tietoliikenneyhteyksien ongelmat ovat pahentuneet entisestään.

Syynä on 3G-verkon purkaminen. Se on jo pidempään vaikeuttanut työntekoa maaseudulla.

Esimerkiksi lypsyrobotit ja puintikoneet ovat toimivien yhteyksien varassa. Myös puhelinyhteys pelloilta tiloille on työnjohdon kannalta välttämätöntä.

Nurmeksessa verkko-ongelmat alkoivat jo viime kesänä, kertoo MTK Pohjois-Karjalan puheenjohtaja Kalle Myllynen. Ongelma kasvaa sitä mukaa kun 3G-verkkoa puretaan.

Pohjois-Savossa viimeisen puolen vuoden sisään myös puhelut ovat pätkineet.

– Puheluissa on jatkuvasti enemmän katvealueita. Se on etenkin työkoneilla ja autoilla liikkuville vaikeaa, koska perinteinen puhelu on paras keskusteluyhteys, Pohjois-Savon MTK:n toiminnanjohtaja Jari Kauhanen kertoo.

Ongelmia on ollut myös Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Ne voivat heikentää työturvallisuutta ja huoltovarmuutta.

Operaattoreilla ei tietoa suurista vika-alueista

MTK:n liitot ovat raportoineet ongelmista teleoperaattoreille pitkin vuotta.

Liittojen mielestä operaattoreita on velvoitettava laittamaan välittömästi kuuluvuus ja yhteydet lain vaatimalle vähimmäistasolle.

Operaattorien mukaan 3G:n sammuttaminen ei heikennä yleisesti ottaen mobiiliverkon palvelunlaatua. Ongelmia voi syntyä, jos käyttäjällä on vain 2G- tai 3G-verkossa toimivia laitteita.

Verkko-ongelmat vaikuttavat myös haja-asutusalueen yrittäjien toimeentuloon. Näin tilanteesta kertoi viime kesänä Etelä-Karjalan Rautjärvellä asuva tietotekniikkayrittäjä Pasi Viinanen. Video: Marika Anttonen / Yle

Elisan mobiiliverkko-osaston johtaja Tiina Höckertin mukaan yhteysongelmia selvitetään aina tapauskohtaisesti. Tämän jälkeen mietitään esimerkiksi sitä, riittävätkö alueen tukiasemat vai onko niitä tarpeen uusia.

Telian mobiiliverkoissa ei ole ennen tämän vuoden alkupuolta tapahtunut mitään laajempaa muutosta, joka voisi selittää huonoja yhteyksiä, kertoo Telian viestinnän ja julkisten asioiden johtaja Timo Saxen.

Itä- ja Pohjois-Suomessa Telian ja DNA:n 3G-verkkoa on ajettu alas vasta parin kuukauden ajan.

Vaikuttaa kaikkeen työntekoon

Viat näkyvät maaseudulla lisääntyneenä epävarmuutena ja työmääränä. Esimerkiksi peltojen kuvaamiseen käytettävä karttapalvelu vaatii GPS-signaalin.

– Joko ely-keskuksen tai maaseutuviranomaisen on tultava ottamaan kuvat, jos mobiiliyhteys ei pelitä, Kalle Myllynen kertoo.

Tällöin ely-keskukselta tulevien tukien maksaminen myöhästyy.

Puimurit korjaavat pellolla viljasatoa.
Yhteys työnjohtoon on tärkeää pelloilla ja metsissä. Usein ajaessa varmin ja turvallisin kommunikointitapa on puhelimella soittaminen. Se ei onnistu, jos yhteys pätkii. Kuva: AOP

Jari Kauhanen on omalla tilallaan turvautunut useamman liittymän hankkimiseen.

– Eihän se ole taloudellisin vaihtoehto, mutta ainakin varmemmin yhteydet toimivat.