Uusien opiskelijoiden määrä Pomarkun lukiossa ehti tippua jo alle kahdenkymmenen, kunnes kunta käynnisti kampanjan, jonka houkuttimeen se toivoo nuorten tarttuvan.
Satakuntalainen Pomarkun kunta päätti tarjota 1 000 euron stipendin kaikille uusille lukiolaisille, jotka valmistuvat aikanaan kunnan lukiosta. Viime syksynä lukiossa aloitti ennätysmäärä opiskelijoita moneen vuoteen.
Nyt Pomarkun lukiossa on 33 ykkösluokkalaista, 18 kakkosluokkalaista ja 20 kolmannella luokalla olevaa tulevaa abiturienttia.
Rehtori Jussi Heervä uskoo, että stipendillä on ollut vaikutusta koulun valintaan. Tarkkaa tutkimustietoa asiasta ei ole, mutta Heervä on keskustellut aiheesta oppilaiden kanssa.
– Näppituntuma on, että useilla oppilailla stipendi on ollut yksi puoltava tekijä, Heervä sanoo.
Opiskelijoita myös suuremmista naapureista
Pomarkun lukion ykkösluokkalaisten joukossa on myös porilaisia ja kankaanpääläisiä opiskelijoita, vaikka molemmissa naapurikaupungeissa on oma lukio. Edes vajaa 30 kilometrin välimatka ei ole ollut esteenä Pomarkun lukion valinnalle.
– Ensin kaveri houkutteli ja myös äiti kannusti stipendin takia, sanoo Porin kantakaupungissa asuva Mikael Heikkilä.
Porin Noormarkussa asuva Joakim Kujala arvostaa stipendin ohella Pomarkun lukion pientä kokoa ja hyvää henkeä. Samaa arvostaa Joni Riikonen, jonka perhe muutti Porista Pomarkkuun asumaan, ainakin Jonin lukio-opiskelun ajaksi.
– Stipendi oli hyvä bonus, mutta varsinaisena syynä olivat koulun muut ominaisuudet, Riikonen sanoo.
Saara Pösö tulee kouluun toisesta suunnasta eli Kankaanpäästä. Hän kaipasi opiskeluun uutta ympäristöä ja uusia kavereita, ja myös hänelle Pomarkun lukiota oli suositeltu. Stipendilläkin oli vaikutusta.
– Ehkä se oli osasyy, Pösö sanoo.
Ajokortit ja asunnot houkuttimina
Pomarkun kaltaisia houkuttimia on käytössä myös muualla. Stipendejä lukion suorittamisesta annetaan Pomarkun lisäksi ainakin Vesannolla Pohjois-Savossa ja Pihtiputaalla Keski-Suomessa.
Kunnilla on käytössä myös erilaisia muita tapoja houkutella uusia opiskelijoita.
Esimerkiksi Merikarvialla Satakunnassa lukiolainen voi ajaa opiskelun ohella henkilöauton B-ajokortin. Sama malli on käytössä muun muassa Paltamon ja Puolangan lukioissa Kainuussa.
Puolangan lukion rehtori Tuula Väisänen kertoo, että käytännössä kaikki lukiolaiset haluavat hyödyntää ajokortin suorittamiseen liittyvän mahdollisuuden. Koska Puolangalta on pitkä matka isompiin kaupunkeihin, houkuttelee se lukiolaisia myös edullisten asuntojen avulla. Lukiolainen voi vuokrata yli 500 euroa maksavan asunnon itselleen 200 eurolla kuukaudessa, soluasuntoon Puolangalla pääsee 100 eurolla kuussa.
Vastaavia asumiseen liittyviä etuja on lukiolaisille muissakin kunnissa. Esimerkiksi Rautjärvellä Etelä-Karjalassa lukiolaisille on tarjolla jopa ilmainen vuokra-asunto.
Pääasiallinen vetonaula löytyy opetustarjonnasta
Lukiokoulutuksesta vastaavan yksikön päällikkö, opetusneuvos Petri Lehikoinen Opetushallituksesta sanoo, että eri kunnissa käytettyjen houkuttimien vaikutuksia ei ole virallisesti tutkittu.
Lehikoisen mukaan lukiot pyrkivät ensisijaisesti olemaan vetovoimaisia omien vahvuuksiensa kautta. Esimerkkinä hän mainitsee Parikkalan lukion Etelä-Karjalassa, jossa on tarjolla eläinlääketieteen opintoja. Sama tilanne on myös Kannuksen lukiossa Keski-Pohjanmaalla ja Ruoveden lukioissa Pirkanmaalla.
– Kaiken perustana on laadukas opetus ja kiinnostava opetustarjonta. Tarvitaan myös tekemisen meininkiä ja elämänmakuista toimintakulttuuria, jolla opiskelijoita osallistetaan hyvän arjen rakentamiseen ja lukion kehittämiseen, Lehikoinen arvioi.
Paikkakuntakohtaisista käytännöistä Lehikoinen mainitsee Pyhäjoen lukion Pohjois-Pohjanmaalla, jossa lukiolaiset toimittavat Pyhäjoen Kuulumiset -nimistä paikallislehteä. Kerran viikossa ilmestyvän paikallislehden painos on lähes 3 000 kappaletta, ja se jaetaan jokaiseen talouteen koko Pyhäjoen alueella.
Valtion rahoitus kattaa houkuttimen kulut moninkertaisesti
Opiskelijoista käytävän kilpailun taustalla on koulun elinvoimaisuus ja valtion rahoitus. Kunta saa valtiolta rahoitusta sen perusteella, kuinka monta opiskelijaa lukiossa on kirjoilla.
Kunta jää Pomarkun lukion rehtori Jussi Heervän mukaan selvästi voitolle, vaikka se maksaa opiskelijoiden houkuttelusta.
Heervän mukaan yksi lukion opiskelija tuo kuntaan keskimäärin 10 000 euroa vuodessa. Summa vaihtelee muun muassa lukion saavutettavuuden ja koon perusteella.
Hän kuitenkin muistuttaa, että rahoitus menee henkilöstö-, tila- ja ruokakuluihin sekä oppimateriaaleihin ja muihin kuluihin. Kunta ei siis rikastu opiskelijoista saatavalla valtion rahalla, mutta palveluverkon ylläpitoa se helpottaa. Liian pienet ryhmät lukiossa eivät olisi järkeviä.
– Se ei olisi pedagogisesti mielekästä, Heervä sanoo.