Länsi-Lapissa Pellon kunnassa maitotilaa pitävä Markku Matti on huomannut kasvukauden jatkuvan pari kolme viikkoa aiempaa kauemmin syksyisin. Matin mukaan maanviljelyn kannalta ilmastonmuutoksella ei ole huonoja vaikutuksia.
Mutta metsätaloudelle ilmastonmuutoksesta on haittaa. Matti omistaa myös metsää.
– Puunkorjuukoneiden on vaikeampi kulkea roudattomassa maassa (talvella) ja jos on märkiä paikkoja, tulee juuristovaurioita, Markku Matti sanoo.
Kasvukauden pidentyminen sallisi kolme rehusatoa kesässä nykyisen kahden sijasta, mutta Matti ei näe sitä kannattavaksi.
– Etelä-Lapissa on monilla tiloilla alettu tehdä säilörehusta kolmea satoa, mutta meillä tässä napapiirillä tehdään kahta satoa. Se olisi jo nyt mahdollista, mutta siinä on vastapainona työkustannukset. Niitto- ja lannoituskustannukset kasvaisivat, maatalousyrittäjä Markku Matti kertoo.
Sadon laatu on parantunut Markku Matin mukaan ilmastonmuutoksen myötä.
– Ilmastonmuutos tuo satovarmuutta. Pidempi kasvukausi tekee sen, että kasvit kerkeävät valmistua.
Ohra menestyy nyt hyvin Lapissa
Yleensä Lapissa kasvatetaan vain nurmea eli rehua karjalle, mutta myös ohraa on ajoittain ollut tuotannossa. Markku Matti viljelee lehmilleen nurmirehun lisäksi muutamien vuosien tauon jälkeen taas myös ohraa.
Ohra on menestynyt viime vuosina erittäin hyvin, kertoo Matti. Ja se on auttanut monia viljelijöitä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nosti viljan ja rehun hintoja, mutta omalla pellolla kasvava ohra on helpottanut tilannetta.
– Kun Putin hyökkäsi Ukrainaan, se aiheutti viljamarkkinoilla ison häiriön. Väkirehun hinta kaksinkertaistui ja ohran viljely tuplaantui Tornionjokivarressa.
Kallistunutta ostorehua tarvitsi nyt talvikaudella hankkia 20 - 25 prosenttia vähemmän kuin aiemmin.
– Muutkin ovat täällä aloittaneet ohran viljelyn. Ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen, mahdollistaa ohran viljelyn.
Uudet kasvilajit alkavat menestyä pohjoisessa
Uudet viljalajikkeet ja viljan viljely kiinnostavat Lapissa maatalousyrittäjiä yhä enemmän. Viljaa viljellään Lapin alueella kohtuullisen vähän tällä hetkellä, lähinnä Lounais-Lapissa, kertoo erikoistutkija Johanna Leppälä Luonnonvarakeskuksesta (Luke) Rovaniemeltä.
– Viljoja ja viljeltäviä lajeja varmaankin tulee ilmastonmuutoksen myötä Lappiin lisää, Leppälä pohtii.
Pohjoisessa parhaiten tulevat menestymään sellaiset lajikkeet, jotka ovat sopeutuvia vaihteleviin olosuhteisiin.
– Muutoskestävyyttä voidaan saavuttaa myös sillä, että monipuolistettaisiin monella eri tavalla viljelyä, koska silloin kaikki ei ole yhden kortin varassa, tutkija Leppälä sanoo.
Uusia hedelmiä ja viinialuetta tuskin Lappiin saadaan ainakaan lähitulevaisuudessa. Mutta omenapuut ja muut hedelmät, joilla kukinta tapahtuu myöhemmin kuin alkukeväästä, voisivat menestyä.
– Ilmastonmuutoksen myötä voi tulla myös uusia yrityksiä ja avauksia. Voi tulla uusia mahdollisuuksia kokeilla kasveja, miten ne menestyvät.
Kuivuus, liika sade ja nopeasti vaihtelevat säät tuovat ongelmia. Lisäksi kasvitaudit ja tuholaiset voivat levitä myös pohjoiseen.
– Toisaalta tekniikka kehittyy ja voidaan yhä paremmin seurata tuholaisia ja säätä. Asioita voidaan ennakoida paremmin: miten voidaan lannoittaa tai tehdä kasvinsuojelua parhaalla tavalla ja oikeaan aikaan, tutkija Leppälä sanoo.
LUKE:n tutkija Johanna Leppälä Rovaniemeltä kertoo tarkemmin Sari Pöyhösen haastattelussa Yle Areenassa:
Enemmän aiheesta:
Barents Observerin juttu aiheesta (englanniksi)
Toimittajalta: Tein tutkimusmatkan ilmastonmuutoksen Suomeen, enkä vaipunut epätoivoon
Ilmastonmuutos on jo Suomessa – Tässä 8 esimerkkiä tapahtuneista mullistuksista
Ilmastonmuutos vei maanviljelijältä leivän pöydästä (podcast)