Yleisurheilun EM-kisat nähdään Ylen kanavilla 7.–12. kesäkuuta. Katso tästä kisojen suomalaiset, aikataulu ja lähetysajat.
Lotta Harala ja muutkin naisten pika-aiturit tietävät, että yleensä matkan EM-finaaliin on vaadittu alle 12,85-aika.
– Ajattelen ehdottomasti, että se (finaali) on mahdollinen. Mutta kyse on siitä, että yhdessä juoksussa pitää saada onnistunut tulos. Ja kun ei tiedä samaan aikaan, miten kilpakumppanit suorittavat. Mutta on finaalipaikka mahdollista, ehdottomasti, sanoo toukokuussa ajan 12,89 kellottanut Harala.
Haralan mukaan pääsy ulkoratojen EM-kisoihin on ollut hänelle selkeä tavoite jo pitkään.
Harala hätkähdytti 11. toukokuuta Espoon Leppävaarassa juoksemalla sadan metrin aidoissa hirmuajan 12,64, mutta tulos ei ollut tilastokelpoinen lievän (+2,2 m/s) myötätuulen takia.
Se oli joka tapauksessa kovin koskaan juostu suomalaisaika naisten pika-aidoissa. Münchenin EM-kilpailuissa vuonna 2022 Haralan tuuliajalla 12,64 olisi saavutettu hopeaa.
Vuoristoratamainen alkukesä
Ylen asiantuntijan Mikael Ylöstalo muistutti tuolloin, että Harala oli erittäin hyvässä kunnossa jo huhtikuun lopulla Teneriffan-leirillä.
– Takana on yllättävän tapahtumarikas alkukausi. On ollut pientä vaivaa, kovaa tulosta myötätuuliin ja vähän vaikeuksia ehkä kisoissa. Ollaan vasta kesäkuun alussa, mutta aikamoista vuoristorataa kesä on ollut tähän asti, Harala ynnää.
Toukokuun 24. päivä Harala hylättiin vilppilähdön takia Lahden GP-kisan aitafinaalissa. Harala satutti hieman itseään ja aristeli tv-kuvan perusteella oikeaa nilkkaansa. Harala oli juossut alkuerässä toiseksi ajalla 12,98.
– Se ei ollut mitään vakavaa. Minulla kramppasi oikea pohje jo harjoitusvedoissa. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ehdottomasti pitänyt jättäytyä pois finaalista, mutta en malttanut. Oli hyvä, ettei tullut juostua finaalissa niitä ensimmäisiä askeleita pidemmälle, kramppiherkäksi urheilijaksi itseään tituleeraava Harala sanoo.
Harala myöntää suoraan, ettei valmistautuminen ole ollut optimaalista, koska hän ei ole päässyt juoksemaan viime päivinä aitoja. Hänelle tulee kaikkiaan 14 päivän tauko aitomisesta.
– En ole itse asiassa Lahden kisan jälkeen juossut aitamatkaa. Minulla oli pieni hermopinne tuossa etujalassa, ja sitä on hoidettu ja olen levännyt. Nyt tuntuu hyvältä ja pystyn tehdä voimaharjoitteluja normaalisti. Ihan luottavaisin mielin lähden alkueriin.
Harala myöntää, ettei tilanne ole ollut helppo hänelle. Henkisesti pääkopalta vaaditaan oikeanlaista asennetta, kun ei pääse juoksemaan aitoja ennen EM-alkuerää.
– Fyysisesti luulen, että tämä on kuitenkin mahdollistanut sen, että olen malttanut levätä riittävästi, korostaa tamperelainen.
– Olen tosi kovassa kunnossa ja ehdin pitkän kevään harjoittelemaan tosi kovia, hyviä aitatreenejä. Nyt vain pitää luottaa siihen, että se kunto on ja pysyy. Kun on saatu vaivat kuntoon, niin fiilis on hyvä.
Hurske pääsee suoraan välieriin
Sadan metrin aitojen Suomen ennätys on Reetta Hurskeen viime kesänä Jyväskylässä juoksema 12,70. Haralan ennätys on viime kesänä Sveitsissä juostu 12,85.
– Ennätystä haluaisin parantaa Roomassa. Se olisi ihan mahtava juosta arvokisoissa. Ensin tavoite on välieriin, ja sitten jos siellä saisi parhaansa juostua, niin olisi hieno päästä finaaliin, jossa on kova kattaus. Tietysti ensin pitää puhtaasti suorittaa alkuerät, Harala linjaa.
Reetta Hurske on alittanut kolmesti 13 sekunnin rajan toukokuussa ja aitonut parhaimmillaan ajan 12,85 (+1,1 m/s) 18. toukokuuta Puolassa.
– Jokaisessa kisassa oli jotain hyvää, mitä sitten tuodaan näihin arvokisoihin. Toivotaan, että saadaan kaikki täällä kohdilleen ja saadaan hyvä tulos aikaiseksi. Veikkaan, että alle 12,90-ajalla ollaan finaalissa, Hurske arvelee.
29-vuotiaan Hurskeen ei tarvitse kuluttaa voimia alkuerissä, vaan hän pääsee rankingilla suoraan lauantain välieriin.
– En ole kauheasti miettinyt, onko se etu vai haitta. Tilanne on nyt tämä, Hurske toteaa ja lähtee hakemaan uransa ensimmäistä ulkoratojen arvokisafinaalia.