Maataloudessa etsitään keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Kolme suomalaista oppilaitosta on mukana EU-projektissa, jolla pyritään vahvistamaan ilmastoviisasta maatalousopetusta.
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja Lapin ammattikorkeakoulun lisäksi Suomen osaamiskeskukseen kuulu myös Proagria Keski-Pohjanmaa.
Nelivuotisessa hankkeessa on mukana kuusi EU-maata. Hankkeen EU-rahoitus nousee neljään miljoonaan euroon, ja suomalaisten saama rahoitus on liki 850 000 euroa.
Tavoitteena on maatalouden tuottavuuden ja taloudellisen kestävyyden parantaminen.
Samalla etsitään keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen alkutuotannosta.
– Opiskelijat saavat päivitettyä tietoa ja tietoa siitä, miten muualla Euroopassa toteutetaan ilmastoviisasta maanviljelyä. Opettajamme pääsevät tutustumaan erilaisiin tapoihin toimia ja tuovat uusinta tietoa opiskelijoille, kertoo Kpedun toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala.
”Suomella on paljon annettavaa muille maille”
Koska mukana hankkeessa on myös neuvontajärjestö Proagria Keski-Pohjanmaa, uusinta tietoa voidaan sitä kautta viedä myös viljelijöille.
Laitalan mukaan ilmastoasiat otetaan jo nyt hyvin huomioon opetuksessa.
Hänen mukaansa luonnonvara-alan koulutuksissa on ollut jo hyvin pitkään johtoajatuksena se, että toimitaan kestävästi ja vastuullisesti. Laitala nostaa esimerkeiksi peltojen kunnon ja veden hallinnan, eläinten hyvinvoinnin ja ruokaturvallisuuden.
– Sen takia meillä Suomessa on niin hyvä tilanne alkutuotannon vastuullisuudessa. Esimerkiksi maan kasvukunnon hoitaminen on ollut yksi tärkeimmistä asioista. Ehkä emme ole osanneet sanoittaa tätä tarpeeksi hyvin ja tuoda sitä esille. Meillä on paljon annettavaa muille maille kestävässä kehityksessä ja vastuullisuudessa.
Keski-Pohjanmaalla pyritään nostamaan maaseudun imagoa
Hankkeessa toteutetaan kaiken kaikkiaan seitsemän erilaista työpakettia, joissa tuotetaan maatalousalalle materiaalia.
Työnjaossa Keski-Pohjanmaalla tuotetaan malleja luonnonvara-alan koulutuksen vetovoiman ja imagon parantamiseen sekä ilmastoviisauden lisäämiseksi eri koulutusasteilla.
Ruokamaakuntana Keski-Pohjanmaalla luonnonvarakoulutuksen vetovoima on maan kärkitasoa. Valtakunnallisesti alan suosio on kuitenkin laskenut rajusti, ja maakunnassa varaudutaan siihen, että Keski-Pohjanmaallakin sama on edessä.
Kpedun toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala pitää tärkeimpänä jalkautumista eri tason oppilaitoksiin kertomaan, mitä maalla oikeasti tehdään.
– Meidän on saatava lapset ja nuoret tutustumaan maaseudun elinkeinoihin, että he itse näkevät mitä kestävä ruuantuotanto on. Suomessa on esimerkkejä siitä, että lapset ja nuoret ovat vieraantuneet siitä, mistä pottu tulee tai miten maito päätyy tölkkiin.