liturgia

Katso artikkeli Liturgia Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

liturgia (12)^[1]

(kristinusko) jumalanpalveluskaava, jonka mukaan jumalanpalvelus eräissä kirkkokunnissa toimitetaan
(kristinusko) ortodoksisuudessa jumalanpalvelus, jossa toimitetaan ehtoollinen
(kuvaannollisesti, arkikieltä) mikä tahansa kaavamaisesti toistuva sanakäänne tai proseduuri
ulkopoliittinen liturgia
(kuvaannollisesti, halventava) kaavamainen tai vaikeaselkoinen teksti tai puhe (varsinkin sellainen, jossa varsinaista asiasisältöä ei ole lainkaan tai sitä on vain hyvin vähän)

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	liturgia	liturgiat
genetiivi	liturgian	liturgioiden liturgioitten (liturgiain)
partitiivi	liturgiaa	liturgioita
akkusatiivi	liturgia; liturgian	liturgiat
sisäpaikallissijat
inessiivi	liturgiassa	liturgioissa
elatiivi	liturgiasta	liturgioista
illatiivi	liturgiaan	liturgioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	liturgialla	liturgioilla
ablatiivi	liturgialta	liturgioilta
allatiivi	liturgialle	liturgioille
muut sijamuodot
essiivi	liturgiana	liturgioina
translatiivi	liturgiaksi	liturgioiksi
abessiivi	liturgiatta	liturgioitta
instruktiivi	–	liturgioin
komitatiivi	–	liturgioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	liturgia-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

lainasana latinasta < muinaiskreikan sanasta λειτουργία (leitūrgía, ’yhteinen työ’) < sanoista λαός (’kansa’) ja -ουργός (yhdyssanamuoto sanasta < ἔργον (’työ’)

1. jumalanpalvelus, erityisesti ortodoksinen jumalanpalvelus, jossa toimitetaan ehtoollinen

liturgia

↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12