huoli
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]huoli (26)
- usein rauhattomuutena ilmenevä, monesti tiedostamaton, mieltä painava tunne
- Huoleton kuin taivaan lintu, mutta taustalla huoli tulevaisuudesta.
- Taloudelliset huolet painavat ihmisten mieltä.
- Huolten vuoksi olen viettänyt unettomia öitä.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhuo̯li/
- tavutus: huo‧li
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huoli | huolet |
| genetiivi | huolen | huolten huolien |
| partitiivi | huolta | huolia |
| akkusatiivi | huoli; huolen |
huolet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huolessa | huolissa |
| elatiivi | huolesta | huolista |
| illatiivi | huoleen | huoliin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huolella | huolilla |
| ablatiivi | huolelta | huolilta |
| allatiivi | huolelle | huolille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huolena | huolina |
| translatiivi | huoleksi | huoliksi |
| abessiivi | huoletta | huolitta |
| instruktiivi | – | huolin |
| komitatiivi | – | huoline- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huole- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
huol- | |
Käännökset
[muokkaa]1. usein rauhattomuutena ilmenevä, monesti tiedostamaton, mieltä painava tunne
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: huolekas, huolellinen, huoleton
- substantiivit: huolenpito, huolestus, huolettaminen
- verbit: huolettaa, huolia, huolitella, huoltaa
Yhdyssanat
[muokkaa]arkihuoli, asuntohuoli, elatushuoli, huolenaihe, huolenpito, huolipuhe, kasvatushuoli, kotihuoli, kouluhuoli, leipähuoli, lisähuoli, lukuhuoli, rahahuoli, taloushuoli, työhuoli, virkahuoli
Aiheesta muualla
[muokkaa]- huoli Kielitoimiston sanakirjassa
- huoli Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
- Artikkeli 2254 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Verbi
[muokkaa]huoli
- (taivutusmuoto) Verbin huolia
- indikatiivin preesensin konnengaattimuoto
- imperfektin yksikön 3. persoona
- imperatiivin yksikön toinen persoona